Treenikatsaus

Yritetääs taas purkaa treenisumaa sanoiksi.

Rallytokossa mulla oli viime viikolla mukana Hilda. Harjoiteltiin juoksutauluja, maahanmeno + kiertäminen, eteen istumista ja siitä erilaisilla sovelluksilla sivulle, 360 asteen pyörähdystä oikealle, hidasta käyntiä, 270 asteen käännöksiä. Hilda teki aika kivasti, sillä on todella nopea takapuoli, eli tarkkana sai olla, ettei pylly ehtinyt suorituksissa maahan. Hilda keskittyi tekemiseen mukavasti.

Eurajoen reissulla käytiin maanantaina paimentamassa. Hildalla otin kaksi kierrosta ja Rinin ja Neven kanssa yhdet kierrokset. Rini paimensi tosi kivasti, rauhallisesti, ja paimennusta meille koutsaamassa ollut Jonna tykästyi Rinin työskentelyyn kovasti. Suunnat eivät Rinille olleet selkeät, se toimi paljon paremmin "mene tuonne, tuota kautta" yms. käskyillä käsiavun kanssa. Kisat ei Rinin kanssa ole suunnitelmissa, joten sinänsä ihan se ja sama, millä käskyillä se toimii. Rini kuljetti laumaa mukavasti ja oli hyvin kuulolla, oli siis lyhyesti ja ytimekkäästi tosi kiva paimentaa Rinin kanssa. Ehkä paimennusta voisi ottaa sen kanssa useamminkin kuin kerran vuodessa ;)

Hilda oli aluksi kierroksilla, mutta laski kierrokset kuitenkin aika nopeasti. Haukkua tuli muutamaan otteeseen, mutta paljon on edistytty ajasta, jolloin se haukkua paukutti koko ajan. Ajoittain hakeutui turhan lähelle lampaita. Suuntiin lähti avustettuna aika hyvin, ihan jo muutaman treenin jälkeen huomaa, että edistystä on tapahtunut. Parasta oli viimeinen kuljetus, jossa Hilda toi lampaita mulle päin, kaarteli puolelta toiselle ohjausta erinomaisesti kuunnellen.

Neven jalka on ollut parempi, joten uskaltauduin kokeilemaan paimennusta sen kanssa. Liinassa se haisteli ajoittain, mutta meininki oli ihan erilaista kuin edelliskerralla. Kun patisteltiin töihin, Neve työskenteli hienosti. Liikkeessä Neve työskentelee hyvin, se laukkaa välillä, mutta pudottaa raville Jonnan mukaan juuri oikeassa kohdassa. Liinasta irti päästessään kierrokset nousi, ja Neve alkoi juosten kiertää lampaita. Vasemmalle lähti kiertämään hyvin, mutta oikealle ei meinannut irrota millään. Itse irtosin lampaista turhan kauas Neven perässä yrittäessäni estää sitä kiertämästä, mutta siitä ei ollut hyötyä. Paras suoritus saatiin, kun olin koko ajan koiran ja lampaiden välissä, ja kun koiran sai vaihtamaan kiertosuuntaa, siitä lähdin äkkiä pakittamaan. Suoritus olisi voinut näyttää paremmaltakin, mutta jääpähän taas kehittymisen varaa.

Minä sain kehuja liikkumisesta ja paimensauvan oikeanlaisesta käytöksestä. Innostuin liikkumisesta saamistani kehuista niinkin kovasti, että Neven paimennussession aikana kompastuin ensin lampaaseen, sotkeuduin sen seurauksena jalkoihini ja lensin persuuksilleni. Se siitä liikkumisesta.

Tänään treenattiin jälkeä ja vähän hakua Vesalassa Ainon ja karjisten kanssa. Rinille 350m pitkä jälki, jossa oli viisi keppiä ja jonkin verran kulmia, jana n. 20m. Neven jälki oli 250m, siellä 8 keppiä ja kulmia, jana n. 15m. Neve aloitti, alkuun pari epäonnistunutta lähetystä janalle, takajäljeltä päin kävi tuuli, joka ilmeisesti veti koiraa väärään suuntaan. Kun koira lähti janalle, lähti hienosti, ja otti oikean suunnan. Kaikki kepit nousi! Muutenkin Neve oli ihan oma itsensä jäljellä, eli aiemmat töhötykset ja muissa maailmoissa oleskelut ilmeisesti johtuivat kipeästä jalasta.

Rini teki parhaan janan varmaan kahteen vuoteen, lähti suoraan ja eteni siihen saakka, kunnes löysi jäljen. Lähti oikeaan suuntaankin :) Riniltä jäi yksi välikeppi metsään, mutta muuten oikein hyvää työskentelyä ja varmat ilmaisut kepeille. Olin tosi tyytyväinen jälkiin.

Hildalle otettiin pari hakupistoa. Ensimmäisellä kerralla tuli epäonnistuneita lähetyksiä useita, maasto oli hankala ja tuuli kävi huonosti. Partioimalla löysimme ukon. Toinen otettiin selkeämpään maastoon, Aino oli piilossa montussa, josta haju tuli, mutta Hilda ei pistoilla ihan saanut hajun lähteestä kiinni. Käytiin hakemassa haju, ja sen jälkeen lähetys onnistui. Kolmatta yritettiin, mutta siihenkin tuli pari huonoa lähetystä, kun tuuli pyöri montun ympärillä milloin mistäkin. Aino haukutti Hildaa, ja hyvin siltä haukku irtoaa, tasainen ja varman kuuloinen. Positiivista treeneissä myös se, että lähtövolinoita ei tänään ollut lainkaan, koira odotti hiljaa lähetystä.

Neve olisi kuntonsa puolesta päässyt tänään rallytokoon, mutta otin Rinin kuitenkin, kun se tuuraa Neveä rallytokokisoissa ensi viikolla. Harjoiteltiin spiraaleja ja pujottelua juosten, saksalaista täyskäännöstä, liikkeestä maahanmenoa, 360 asteen käännöstä vasemmalle, 270 asteen käännöstä vasemmalle, eteen istumista + sivulletuloa + istumista. Riniltä sujui kaikki hienosti, saksalainen oli päässyt vähän unohtumaan, mutta muistui hyvin mieleen treenien aikana. Rataharjoituksessa ainoa nootti tuli mulle, että voisin antaa koiralle vielä hieman enemmän aikaa istumiseen ennen kuin porhallan eteenpäin. Koiran kanssa voi kuulemma lähteä jo kisoihin, sen osaaminen on kisoihin nähden erittäin hyvä. Ensi viikolla nähdään, sössinkö suorituksen ;)

Tunnaritreenit otettiin viime viikolla joku ilta. Rini on tehnyt tosi varmoja suorituksia, se ei juurikaan nostele enää vääriä. Neve on myös petrannut ja tekee hienoja toistoja. Hildan kanssa on pyrittävä vain muutamaan toistoon, toistojen myötä se alkaa enemmän arpoa kapulaa. Neljällä kapulalla on tehty, eiköhän ensi kerralla lisätä taas haastetta yhdellä kapulalla lisää.

Miljoonat treenit kirjaamatta

Parissa päivässä ehtii treenata paljon ja kaikenlaista.

Tiistaiaamuna käytiin koirien kanssa lenkillä ja tallasin Rinille ja Nevelle lyhyehköt jäljet Siprin metsiin.

Rinin jälki oli n. 250m, neljä keppiä, paljon kulmia, myös yksi terävä. Maasto mäkistä, alku nuorta männikköä, mutta loppu jälki aukeaa kangasmetsää. Jana n. 20m. Jälki vanheni noin tunnin, aika kova tuuli. Janalle kaksi lähetystä, ja otti takajäljen, blääh. Palautteen jälkeen kääntyi oikeaan suuntaan. Kolmas keppi jäi alamäessä nostamatta, loput kolme keppiä nousi. Terävän kulman jäljesti hyvin, mutta epävarmuus iski kulman jälkeen, jäi pyörimään. Aika pian terävän kulman jälkeen oli se nostamatta jäänyt keppi, ehkei ehtinyt ihan selvittää asiaa ennen keppiä. Muuten hyvä jälki, tien ylitys meni mallikkaasti.

Neven jälki oli niin ikään n. 250m, neljä keppiä, Nevelle myös paljon kulmia. Maasto tasaista ja selkeää kangasmetsää. Jana n. 15m, Nevelle kolme lähetystä, lähti kaartamaan liikaa lähetyksen jälkeen, joten uusin. Nevekin otti takajäljen, korjauksen jälkeen jatkoi hyvin. Neve nosti kaikki neljä keppiä ja työskenteli varman oloisesti.

Keskiviikkona paimennettiin taas Joroisissa, tosin vain Hildan kanssa, koska Neve ei aamulla varannut toiselle takajalalleen ollenkaan. Paimennettiin ulkona samalla laumalla kuin edellisviikolla, jokunen lammas oli liittynyt joukkoon.

Hilda rauhoittui tosi paljon nopeammin kuin edelliskerralla. Räyhä-Reetta oli kuitenkin edelleen paikalla läsnä, haukku oli herkässä, vaikka edelliskerran ensimmäiseen kierrokseen verrattuna melkoisesti vähäisempää. Ahdas paikka, epävarmuus ja liian lähelle lampaita hakeutuminen aiheuttivat haukkumista, viimeinen myös syöksymistä lampaille päin. Otettiin ensin suuntia mun kävellessä lampaiden edessä ja Anniinan kävellessä Hildan kanssa lampaiden takana. Ihan hyviä pätkiäkin sekaan mahtui. Lampaita kohti hakeutumiseen pystyttiin hyvin puuttumaan niin, että jos näin koiran lähtevän kaareen liian tiukasti lampaita lähestyen, menin sauvan kanssa ajamaan koiraa kauemmas. Ahtaissa paikoissa piti ottaa monta stoppia ja antaa lampaille aikaa valua hiljalleen eteenpäin.

Toisella kierroksella otettiin poispäinajoa niin, että Anniina oli lauman edellä ja minä kävelin Hildan kanssa lampaiden perässä. Hilda oli muutoksesta hämillään ja yritti taas haukahdella lampaille turhia, kyseli myös multa neuvoa enemmän. Ajokäskyksi otettiin suhiseminen, se toivottavasti myös käskynä on hillitsevä. Hilda alkoi olla aika väsynyt toisella kierroksella, lopetettiin, kun saatiin lyhyt pätkä niin, että koiran katse oli lampaissa eikä minussa.

Keskiviikkoiltana alkoi Neven rallytokon alkeiskurssi. Otin Rinin tuuraamaan, että Neven jalka saisi lepoa. Kurssilla käytiin läpi kylttien lähestymistä: käännöskylttejä lähestytään suoraan, muita kyltin vasemmalta puolelta niin, että pysähdytään kyltin vasemmalle puolelle takaviistoon alle puolen metrin päähän. Harjoittelimme ensin käännöstä vasemmalle ja oikealle, täyskäännöstä vasemmalle, koira eteen ja siitä sivulle, koira perusasentoon + maahan + liikkeelle ja koira perusasentoon + maahan ja ohjaaja kiertää koiran ympäri. Myös koira eteen, josta peruutusaskelia 1-3. Ja spiraalia oikealle. Kaikki oli tokokoiralle varsin tuttuja juttuja, joten Rini suoriutui hyvin, kun vaan ohjaaja osasi olla pilaamatta koiran suoritusta. Treenien lopussa oli rata kylteistä, joita olimme harjoitelleet. Rata meni muuten hyvin, mutta peruutuskylteissä viimeinen askeleeni oli lyhyempi kuin muut, ja koira perusasentoon + maahan ja ohjaaja kiertaa koiran -kyltin jälkeen unohdin pysähtyä koiran kiertämisen jälkeen. Riniltä oikein passelia ja innokasta työskentelyä, sen mielestä tuntui olevan hauskaa, kun koko ajan juttelin sille ;)

Torstaina kävin vain lenkillä Rinin ja Hildan kanssa, Neve piti lepopäivää. Illalla tosin tunnaritreenit kaikille neljällä kapulalla. Rini haisteli hyvin, muutaman kerran taisi nostaa väärää, mutta pääosin tehnyt tosi hyvää työtä. Neve ei tehnyt ihan yhtä hyvää treeniä kuin viimeksi, mutta onnistumisprosentti kuitenkin lienee aika lähelle 80%. Hilda teki pari hyvää toistoa alkuun ja alkoi sen jälkeen turhautua ja nostella mitä sattuu. Keskeytin ja pidin pienen tauon, sen jälkeen saatiin taas pari hyvää toistoa. Hildan treenit kannattaa siis pitää jatkossa ihan muutamassa toistossa, ettei ehtisi turhautua ja pääsisi tekemään huonoja.

Tänään perjantaina Neve oli hihnassa lenkillä mukana ja vaikutti olevan ihan ok. Illalla Ellin kentänavajaisissa oli tarkoitus ottaa voittajaluokkaa supermöllitasoisesti, mutta Neve ei varannut kunnolla takajalalleen, joten treenit jäi väliin siltä osin.

Hildan kanssa käytiin alokasluokan mölleissä. Luoksepäästävyys meni hyvin, Hilda pysyi sivulla ongelmitta. Paikkamakuuseen haimme vain hyvää harjoitusta, mutta se oli melkoista pelleilyä. Nosti kyynärpäät jo kävellessäni poispäin, annoin lisäkäskyn maahan. Jäin n. 5m päähän koirasta, pian kääntymisen jälkeen Hilda nousi ylös ja lähti tulemaan kohti. Vein sen takaisin ja toruin, käskin uudestaan maahan. Yritti vielä toistamiseen samaa, joten palautin uudelleen torujen kera. Oli tosi levoton ainakin puolen minuutin ajan, mutta sitten rauhoittui. Kävin rauhoittumisen jälkeen palkkaamassa, jolloin nousi taas palkan syötyään ylös. Käskin maahan takaisin, alkuun oli taas levoton, mutta ehti rauhoittua ennen ajan loppumista.

Paikkamakuun suunnitelma on jatkossa se, että välimatkaa ei välttämättä suuria määriä, mutta kestoa rakennetaan: välipalkkoja siis hyvin harkitusti. Nyt alkuun pitää ehkä ottaa välipalkkojakin, koska treeniä on aika vähän alla ja rutiini hukassa. Yritän pyrkiä yhteen treeniin per päivä.

Seuraamiset meni paremmin kuin kertaakaan sen jälkeen, kun ne levähtivät kasaan. Ihan pienet lähtöäänet molemmissa, mutta hyvin pienet verrattuna siihen, mitä ne ovat pahimmillaan olleet. Paikka vähän lipsui seuraamisen aikana, mutta muuten työskenteli kivasti :) Vapaana seuraaminen otettiin tosi lyhyenä.

Liikkeestä maahanmeno oli tosi hyvä, meni maahan ja pysyi siinä ongelmitta. Luoksetulo oli täyskymppi, tuli suoraan sivulle. Liikkeestä seisominen oli meidän heikointa osaamista tänään paikkamakuun lisäksi, jäi seisomaan, mutta hiipi perässä. Estehypylle yritti varastaa, mutta sain kutsuttua pois. Hyppäsi hyvin, jätin pallon etupalkaksi, minkä ansiosta pysyi hyvin paikallaan, kun siirryin vierelle. Perusasennon sijaan vapautin pallolle.

Pisteistä en välittänyt, koska tärkeintä oli hakea hyvää kisanomaista fiilistä ja onnistumisia koiralle. Palkkasin joka liikkeen jälkeen. Hildalle voisi ottaa nyt tehotreeniin seisomisen ja paikkamakuun, muut kun sujuvat jo vähän mukavammin.

Rinin kanssa kokeiltiin evl:ää mölleissä. Paikkaistuminen ja -makuu menivät hyvin. Istumisessa tuli lähtöpiippaus, makuuseen rauhoittui paremmin. Yritti ennakoida maahankäskyä muiden antamista käskyistä, sitä harjoiteltava.

Seuraaminen oli ihan ok, yhden käännöksen jälkeen alkoi keulia ja paikka vähän paikoitellen lipsui. Liikkeelle lähdettäessä tuli taas piippaus, johon keskeytettiin heti, toisella yrityksellä piti pillin kiinni.

Zeta oli hyvä, pysähdykset oli napakat ja liikkeet oikeat. Ensimmäisessä kulmassa keuli vähän eteen, mutta muuten oikein passelia.

Ruutu oli hankala, Rini ei meinannut löytää sitä. Merkille lähti hyvin ja pysähtyi, mutta muuten oli sen oloinen kuin olisi ollut eteenlähetystä tekemässä. Kutsuin pois ja helpotin lähettämällä ensin merkiltä ruutuun. Vähän piti paikkaa hakea, mutta alkoi olla jo jotakuinkin ajatus mukana. Otettiin käskytyksen kanssa liike uudestaan, ja tällä kertaa meni ihan hyvin, ainut, että liikkurin ohjeistaessa mun kävelykaaviota Rini nousi seisomaan. Mulla jäi käsimerkki pitkäksi, pitää muistaa, että käsimerkki voi olla kestoltaan vain yhtä pitkä kuin suullinenkin käsky.

Luoksetulossa ensimmäinen pysäytys venyi melkein toiselle merkkitötterölle asti, maahanmeno oli napakampi. Perusasennot vinoja, viimeisen pätkän nopeus hidas.

Ohjatussa noudossa teki juuri niin kuin ajattelinkin sen tekevän: liikkurin kapuloiden vienti sai kiinnekohdan kaukaisuuteen ja merkki unohtui välistä. Kutsuin pois, lähetin uudestaan. Ei keskittynyt merkkiin toisellakaan lähetyksellä, mutta pysähtyi, kun käskin. Oikean kapulan sijaan olisi hakenut keskimmäisen, pelastelulla ja lisäkäskyillä toi kuitenkin oikean. Lisää treeniääää...

Tunnari oli loistava! Haisteli pitkään, nosti oman, mutta haisteli vielä kierroksen läpi ja sitten lähti tuomaan omaa. Epävarma oli, sillä tiputti sen vielä kerran matkalla. Pitää tehdä tähän liikkeeseen hyvää fiilistä. Sisätunnaritreenit ovat tuottaneet kuitenkin tulosta haisteluun ja oman etsintään!

Metallihyppynouto oli muuten hyvä, mutta perusasennot taas surkeita.

Kaukoissa edisti taas pitemmälti kuin pitkään aikaan. Järkevä ihminen olisi jättänyt namit ympärille. Blääh.

Paimennusta ja jälkeä

Eilen ajeltiin pääsiäisen viettoon Joensuuhun. Tulomatkalla pysähdyttiin Joroisissa paimentamassa Hildan ja Neven kanssa. Käväistiin ensin sisätiloissa muistuttelemassa suuntia mieleen. Neve tarjosi suuntia aika hyvin, mutta syöminen oli ensimmäisellä kierroksella sillä enemmän mielessä.

Lyhyen sisäkierroksen jälkeen mentiin ulkoaitaukseen, jossa oli parisenkymmentä lammasta. Kävelin ensin Neven kanssa lampaiden takana Anniinan kävellessä lauman edessä, mutta Neve söi lähinnä papanoita. Tehtiin vaihto, minä menin lauman eteen ja Neve jäi Anniinan kanssa lauman taakse, jotta saataisiin fokus lampaisiin. Se toimikin aika hyvin, ja Neve alkoi tehdä vähän paremmin töitä. Se tarjosi suuntia aika hyvin, pyrki tasapainottamaan. Maahanmeno oli taas vaikeaa, ihan kuin ei olisi siitä koskaan kuullutkaan?!

Hildan ensimmäinen kierros oli äänekäs, se haukkua paukutti taas ihan jatkuvasti. Anniina huomasi, että haukku tuli heti, kun ajauduttiin ahtaaseen paikkaan, jossa Hilda ei heti tiennyt, mitä sen pitää tehdä - haukku oli sille ikään kuin avunhuuto. Yritin ensin sisätiloissa kehua rauhallisesti ja estää haukkumisen, mutta monesti lampaiden lähtiessä liikkeelle haukku tuli silti. Hilda tosin meni maahan hyvin ja oli siinä rauhallisempi kuin muistan sen tokokentillä olleen koskaan paikkamakuussa. Vaikka haukku tuli, Hilda oli minusta hieman maltillisempi kuin aiemmilla paimennuskerroilla. Anniina totesi Hildan olevan tosi vilkas, se reagoi lampaiden liikkeisiin heti, samoin niiden ääniin.

Ulkona haukkua taas piisasi, mutta Hildalle tehtiin heti niin, että minä menin lampaiden eteen ja Anniina jäi Hildan kanssa lauman taakse. Yritimme ennakoida ahtaita paikkoja ja estää haukkua niin, että otettiin pysäytykset ennen ahdasta paikkaa ja annettiin laumalle tilaa liikkua pois alta, jolloin koiralle jäi samalla enemmän tilaa. Haukut jäivät pian pois. Anniina sanoi Hildalla olevan hyvä fokus lampaisiin. Suuntiin Hilda tarvitsi vähän Anniinan apua, mutta kun kehuin sitä sen lähtiessä oikeaan suuntaan, se alkoi liikkua jouhevammin kun se tiesi, mitä siltä halusin.

Toinen kierros oli molemmilla ensimmäistä parempi. Neveltä saatiin ihan hyviä pätkiä, kun saatiin se pidettyä koko ajan liikkeessä. Anniina sanoi Neven olevan parhaimmillaan pienessä liikkeessä, ja olen samaa mieltä - samaahan se näytti jo viime syksynä käydessämme Aitopaimenella paimentamassa. Se tosin testasi minua myös: maahanmeno ei onnistunut kertaakaan yhdellä käskyllä, ja kerran se kieltäytyi pysäytyksen jälkeen lähtemästä vasempaan. Menin antamaan sille vauhtia omalla liikkeellä, mutta Neve tuumasi, että nyt voi ryhtyä leikkimään paimensauvalla. Räväytin sauvalla maahan ja sanoin oikein napakasti "vasen". Haukku kuului perästä, mutta päästiin kuitenkin takaisin työn makuun :D Anniina tuumasi, että Nevellä menee varmaan hetki, ennen kuin se pääsee työskentelymoodiin, ilmeisesti pehmeys näkyy tässä.

Hildan kanssa kuljeteltiin lampaita toisella kierroksella. Se kulki Anniinan vierellä uskollisesti, mutta teimme muutamia suoria kuljetuksia niin, että kehuin koiraa, jolloin Hilda lähti Anniinan viereltä ja ajoi lampaita minulle päin. Hildalta tuli muutamassa kohdassa ihan spontaanit stopitkin, ja Anniina sanoi koiran arvioivan tilannetta ihan oikein: muuten koira olisi ajanut lampaat mun päälle. Lopussa Hilda alkoi vähän osoittaa väsymystä haistelemalla vähän enemmän, mutta saatiin kuitenkin onnistunut lopetus treeneille. Hildan pää tuntui lämpimältä, kun kiittelin sitä lopuksi, taisi aivoherneillä olla aika paljon työtä tehtävänä!

Ensi viikolla käydään kotimatkalla paimentamassa toisen kerran. Nyt tuleekin melkein intensiivitreeniä, kun sitten seuraavan viikon lopulle olemme varanneet paimennuksen Eurajoelle, kun mennään Rufusta tapaamaan :)

Tänään käytiin Ellin, Liisan ja koiralauman kanssa Kaunislahdessa paistamassa nuotiolla makkaraa. Koirat saivat rellestää rannalla. Makkaranpaiston jälkeen tallasin Rinille ja Nevelle melko pitkät jäljet (varmaan hieman alle kilometrin molemmat) ja Hildalle namijäljen. Jälkien vanhetessa käveltiin lenkki Jaamankankaalla. Joku lenssunpoikanenko lie vai kevään siitepölykausi, mutta lenkin kävelemiseen meni melkein puolitoistatuntia, ja olin ihan kuitti jo sen jälkeen.

Hildan namijäljestä ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa. Hilda tuntui koko ajan odottavan, milloin metsästä löytyy ukko. Loppupalkaksi jäänyt pallo oli kuitenkin kiva, pari pätkää ihan ok, muuten ei jäljestyksestä ollut tietoakaan.

Rinille tallasin jäljen osittain metsään ja osittain hakkuuaukealle, aukealla kävi kova tuuli. Keppejä jäljellä oli 7. Janalle kaksi lähetystä, koira ei edennyt suoraan, joten jouduin lähettämään uudestaan, janan pituus ehkä n. 20m. Jäljen löydettyään lähti epäröimättä oikeaan suuntaan. Yksi välikeppi jäi aukealle, mutta löysin sen itse, joten nostin talteen. Muuten Riniltä ihan hyvää jäljestystä, innokas se oli, ehkä paikoitellen olisi voinut työskennellä vähän tarkemmin.

Neven jälki oli metsässä, se käväisi aukean reunalla. Neven jana oli myös ongelmallinen, metsätyökone oli jättänyt hennot urat, ja Neve meinasi lähteä niitä pitkin jäljelle. Kolmannella lähetyksellä irtosi jäljelle asti, janan pituus n. 15m. Lähti oikeaan suuntaan, mutta haki jälkeä jonkin aikaa. Neven jäljellä oli 8 keppiä, aukealla ollut keppi jäi nostamatta, muuten kaikki nousivat varman oloisesti. Neveltä hyvää jäljestystä, parin kulman kohdalla piti suuntaa hakea vähän aikaa, mutta ratkaisi tilanteet ongelmitta.

Loppupäivän onkin ollut varsin tyytyväisiä koiria. Kotiintulon jälkeen vedettiin päikkärit koko sakki. Huomenna ehkä tokoa, jos olen reipas, Rinille ja Nevelle yritän ehtiä tehdä toisetkin jäljet vielä tällä reissulla, jos vaan suinkin ennätän.

Treenikooste

Treenit jatkuvat edelleen melko aktiivisina. Viime viikonloppuna oli kenneltreffit Haukkuvaarassa, treenasin siellä Hildaa, syynissä nouto, seuraaminen, ääntely ja luoksetulo.

Noudon pitoon saatiin vinkiksi opettaa koira tekemään jotain muuta pidon ohella, kokeiltiin agihyppysiivekkeen kiertämistä, joka toimi tosi hyvin. Seuraamiseen Riikka ehdotti, että opettaisin koiran hakemaan palkan oikealta. Pylly oli kovin vallaton seuraamisissa, eikä Hilda esitellyt parasta pyllynkäyttöään muutenkaan. Luoksetulot oli hyvät, eteen istumista pitää vahvistaa. Hilda teki luoksetuloja ja paikkamakuuta häiriössä, ne meni aika kivasti. Ääntelyssä olen kuulemma tehnyt oikein puuttumalla siihen, pitää olla vieläkin mustavalkoisempi ja antaa napakampi palaute. Tehtiin ääntelyyn poishäätöjä, jonka perään piti maata paikallaan odottaen ja hiljaa. Olen jatkanut treenejä koko viikon, ääntely on edelleen herkässä, ehkä kuitenkin nyt loppuviikosta hieman vähenemään päin.

VIP-pupseissa on treenattu häiriötä ihan urakalla, ristiinluoksetuloja, hallintaharjoituksia ja sen sellaisia. Kivasti on mennyt. Vipeissä ja tän päivän bh-treeneissä teemana oli pitkä seuraaminen. Vipeissä saatiin 15 askeleen pätkä, mikä oli meiltä jo tosi hyvin. Vireen lasku ei ole ongelma, mutta tekniikka leviää. Tänään otettiin bh-treeneissä uusinta, otin koiran hihnaan, ja torppasin sillä, jos yritti edistää. Hihna toimikin yllättävän hyvin, saatiin pitempää pätkää kaksi settiä. Hyvä Hibe!

Kävin illalla vielä uudestaan kentällä kaikkien kanssa. Hildalle sain hihnaseuruutuksella taas kaksi pitkää seuraamispätkää, jotka olivat hienot! Toivotaan, että hihnasta saadaan apu pitemmäksikin aikaa kuin yhdelle päivälle. Hildan kanssa tein liikkeestä maahanmenoa ja seisomisen liimausta, ne olivat hyvin muistissa.

Rini teki perjantaina vip-treenien jälkeen aivan loistavan evl:n treenin. Ohjatussa noudossa haki noin kisamittaiselta matkalta oikean kapulan, vaikkei nähnyt kapuloiden vientiä etukäteen. Myös merkki on loksahtanut kohdalleen. Seuraaminen oli innokasta, nopeassa käynnissä paikka vähän lipsuu, muuten ihan kelpo suoritus. Jäävät onnistui kaikki. Lopuksi kaukot n. 15m matkalta, eikä edistänyt yhtään. Rini on <3

Tein Rinille treeniohjelman jatkoa varten, jossa yritin kiinnittää huomiota nimenomaan niihin juttuihin, joita pitää hioa. Kirjoitan sen myös tähän:

Paikallaolot:
- epäsäännöllisin välein istumaan (odottelua mukaan)
- yksitellen maahan rivipaikkamakuussa --> kuuntele oman ohjaajan käsky

Seuraaminen:
- pyllynkäyttötreeniä
- nopeuden muutokset
- käännökset

Jäävät:
- heti seis! --> auta tarvittaessa

Luoksetulo:
- pysäytykset
- vauhti

Ohjattu nouto:
- keskimmäinen kapula mukaan
- perusasennot!

Hyppynouto:
- vinot palautukset ja lähetykset
- lähetysmatkan pituus
- eri korkuiset hypyt
- perusasennot!

Tunnari:
- varmuus
- palautusnopeus?

Ruutu:
- vauhti
- ruudun etsiminen
- erilaiset ruutumerkit

Kaukot:
- välimatka
- nopeus

Katselin kisakalenteriakin, lähinnä siinä mielessä, että asettaisi itselleen jonkun tavoitteen. En vielä saanut tavoitetta, mutta Jyväskylässä on aika kivasti kokeita kesällä ja syksyllä, joten eiköhän me jossain käydä kokeilemassa.

Neve on saanut vähän lisää varmuutta kaukoihin, välimatka on edelleen lyhyt, mutta nyt arpoo vaihtoja vähemmän kuin aiemmin. Luoksetulon pysäytyksetkin ovat parantuneet, vaikka edelleen annan aika isot avut. Seuraamisissa Neve on ollut nyt vähän vaisu, tein tänään illalla vähän tiiviimmällä palkalla ja meni paremmin. Täytyy rakentaa palkattomuutta vähän rauhallisemmalla tahdilla. Voittajaluokan liikkeistä tällä hetkellä ruutu on eniten vaiheessa, yritän ottaa sen seuraavaksi vähän painokkaammin mukaan treeneihin. Jokaisessa liikkeessä on vielä petrattavaa ja töitä, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...

Neven treeniohjelma on nyt seuraava:

Paikkamakuu:
- treenejä alle ja rutiinia

Seuraaminen:
- kesto
- käännökset
- nopeuden vaihtelut

Liikkeestä istu:
- nopeus
- varmuus

Luoksetulo:
- pysäytykset, oikea tekniikka

Hyppynouto:
- vahvistaminen

Metallinouto:
- vahvistaminen
- pito

Ruutu:
- oikea paikka
- lähetykset eri matkoilta vähitellen vaikeuttaen

Kaukot:
- oikean tekniikan säilyttäminen
- välimatkan lisääminen vähitellen

Tunnari:
- jatka samaan malliin

Projekti tunnari on jatkunut kaikkien kanssa, tuossa välissä oli taukoa. Rini on saanut paljon lisää varmuutta ja maistelu on vähentynyt merkittävästi. Nyt on treenattu kolmella kapulalla, onnistumisprosentti on hyvä, joten varmaan seuraavissa treeneissä kokeillaan jo neljällä.

Hildan kanssa soudetaan ja huovataan. Välillä se tekee tunnarissa hienoja suorituksia, mutta välillä heittää ihan leikiksi. Sillä on vähän turhan korkea vire tunnaria ajatellen, ja korkeassa vireessä se alkaa helposti arpoa kapuloilla. Kolme kapulaa tuntuu olevan sille vielä vähän liikaa tässä vaiheessa, joten seuraavissa treeneissä kokeillaan taas vaan kahdella.

Neve on tehnyt myös arpatreenejä kahdella kapulalla, mutta tänään tapahtui jotain ihmeellistä. Kokeilin sillekin kolmea kapulaa, ja sehän alkoi haistella! Hyvin selkeästi merkkasi aina oman kapulan, ei epäröinyt tai arponut lainkaan. Hieno Nessu! Katsotaan, oliko tämä vain yhden illan ihmeellisyys vai jatkuuko meno näin ;)

Eilen käytiin treenaamassa rallytokoa ensimmäistä kertaa ihan kunnolla Saijan, Tiinan, Monan ja Astan kanssa. Rakennettiin ensin alokasluokan rata, lopuksi vielä avoimen luokan ratakin. Tein alokasluokan radat kaikkien kanssa, avoimen luokan ratoja kokeilin kokonaisuudessaan Rinin ja Neven kanssa, Hildan kanssa otin vain pienen pätkän avoimen luokan radan alusta.

Neve töhötti kauheasti alokasluokan radalla, loppua kohti alkoi haahuilla enemmän. Pitää palkata tiheämmin, enkä muistanut, että rallytokossa saa koiralle höpöttää kaikkea, mitä sylki suuhun vaan tuo. Rini teki kivan alokasluokan radan, Saija taisi mainita heti radan perään, että eikun kisoihin vaan. Ehkä mä vähän harjoittelen kuitenkin ennen kisoja ;) Hilda meni radan läpi tutittamalla.

Avoimen luokan radalla Neve paransi hieman, kun palkkasin tiheämmin. Seuraaminen saisi radalla olla vähän parempaa, se herkästi alkaa edistää ja poikittaa, vanha tapa. Rini otti ihan ihmejutuista häiriötä avoimen luokan radalla, se ei oikein ollut kartalla. Saatiin loppuun onneksi hyvä pätkä, mihin oli hyvä lopettaa. Hildan alkupätkä meni ihan hyvin.

Ai niin, viime viikolla ajettiin jälkeäkin Rinin ja Neven kanssa. Rinillä oli hyvä jana, Neve tarvitsi kaksi lähetystä. Molemmilta jäi yksi keppi metsään. Rini järjesti varman tuntuisesti, Neve töhötti taas jonkin verran. Pitää kokeilla ottaa se välillä ensin jäljelle, josko se vähän rauhoittaisi, ja myös lenkillä käynti ennen suoritusta voisi auttaa asiaa.

Sunnuntaitreenit

Tänään on vietetty tehotreenipäivää.

Ensin oli Hildan bh-kurssi, jossa tänään olimme kaupunkikävelyllä. Treffattiin Kolmikulman edessä, käveltiin kirkkopuistoon tekemään häiriöpaikkamakuuharjoituksia, sieltä käveltiin matkakeskukselle. Häiriöpaikkikset meni hyvin, muutama piippaus kuului, mutta vähenivät loppua kohti. Elli kävi ensin häiriöimässä koiran ollessa perusasennossa, Hilda katsoi kyllä, mutta ei tehnyt elettäkään lähteäkseen. Makuun aikana Elli huuteli erilaisia luoksetulokäskyjä ja kutsui koiria nimillä, Hilda pysyi paikallaan ongelmitta. Matkakeskuksella sattui olemaan pari poikaa potkupyörien kanssa, ja pojat ystävällisesti ajelivat pyynnöstä koirien edestä muutamaan kertaan. Hilda piti hienosti kontaktia, ensimmäisellä kerralla vähän katseli ihmeissään, muttei mitään sen kummempaa. Matkakeskuksen ulkopuolella Hilda jäi tolppaan kiinni ja Elli käveli Katlan ja Karkin kanssa ohi pariin otteeseen. Elli kertoi pyllyn nousseen hieman toisella ohituksella, mutta muuten oikein hyvä suoritus. Matkakeskukselta käveltiin takaisin kävelykadulle, jossa jaettiin ilmaiseksi jäätelöä. Hilda oli sivulla lyhyen keskustelun ajan, kaikenkaikkiaan oikein onnistunut kaupunkikävely!

Bh-treeneistä kiirehdittiin Rinin dobokurssin viimeiselle kerralle. Tehtiin temppuja pallon päällä, koirat kiersivät palloa, pääasiassa rääkättiin ohjaajia. Muuten ei tämän päivän treenit tuntuneet kummemmin, mutta olkalihakset ottivat vähän nokkiinsa. Rini oli yhtä innokas dobolainen kuin ennenkin. Syksylle on kuulemma luvassa jatkokurssi, sinne mennään, jos se vaan on meille sopivaan aikaan :)

Ehdin käydä nopsaan kotona syömässä ennen suuntaamista jälkimetsään Ladun majalle. Elli tallasi Rinille ja Nevelle pitkät jäljet, molemmille kuusi keppiä, Rinin jana n. 20m ja Neven ehkä n. 15m. Jälkien vanhetessa otettiin Hildalle pienet hakutreenit.

Tuuli kävi oikealta puolelta ja Hilda sai hajun jo kävellessämme alueelle, joten oli luonnollista lähettää oikealle ensin. Hilda teki lähes suoran piston (kaarteli sen verran, mitä maasto pakotti) ja löysi heti maalimiehen, siitä isot palkat. Vasemmalle puolelle haettiin haju, jouduttiin menemään aika lähelle. Hajun hakemisen jälkeen palattiin keskilinjalle, josta Hilda teki luotisuoran piston suoraan ukolle.

Kun vasemmalta tuli niin hyvin tuulta, päätin ottaa sinne vielä yhden ukon. Sähellystä ilmassa, olin liian hätäinen lähettämään, lisäksi joku koiranulkoiluttaja tuli juuri Ladun majan parkkikselle koiraa haukuttamaan, mistä Hilda otti vähän häiriötä. Jouduttiin hakemaan haju, Hilda taisi nähdäkin maalimiehen. Palattiin keskilinjalle, ja siitä Hilda sinkaisi taas ukolle. Päivän treeneissä erityisen positiivista, että ääntely oli edellisiin treeneihin nähden ihan minimaalista! Ohjaajan muistettava taas olla hätäilemättä.

Sitten jäljelle. Maasto oli vanhaa metsää, paikoitellen kivikkoa ja jäätikköä, maastossa runsaasti vanhoja keppejä, kaatuneita puita, havunneulasia. Neven jälki oli melko tasaisessa maastossa. Neven jana meni muuten hyvin, mutta ihan pari metriä ennen jälkeä alkoi kaartaa oikeaan. Lähetin uudestaan, josta löysi jäljen, yritti lähteä takajäljelle. Pitää seuraaviin treeneihin muistaa taas helpottaa janaa hieman. Alku jäljestä oli kauheaa töhötystä, minkä ohella ensimmäinen keppikin jäi nostamatta. Loput viisi löytyivät ja nousivat ongelmitta. Neve teki tarkkaa työtä, pari kertaa se hukkasi hetkeksi jäljen, mutta palasi heti takaisin etsimään ja nosti jäljen uudelleen. Neve ilmaisi kepit varmasti, vaikka keppikohtia ei ollut helpotettu (viime syksynä tampattiin keppipaikkoja, jotta saataisiin ilmaisut paremmiksi). Työ on siis tuottamassa hyvinkin tulosta! Jana vaan vielä kuntoon, niin jäljen osalta kisoihin voisi mennä ihan huoletta.

Rinin jälkimaasto oli mäkisempää, siellä myös kivikkoa paikoitellen ja paljon vanhoja keppejä, risuja, havuja ja mitä vaan metsässä voi olla. Sinänsä kuitenkin ihan helppokulkuista maastoa. Jana oli ylämäkeen, Rini meni luotisuoraan (kehuin parissa kohtaa), Neven tapaan ihan pari metriä ennen jälkeä kaartoi ensin oikealle, sitten vasemmalle. Liekö tuuli puhaltanut hajua alemmas. Lähetin uudestaan, ja tällä lähetyksellä päästiin jäljelle. Rini lähti varman oloisesti oikeaan suuntaan. Rini ilmaisi mielestäni kaikki kepit, mutta jäljen lopussa mulla oli takin (reikäisessä) taskussa vain kolme keppiä, osa tippui ilmeisesti matkasta. Rini työskenteli innokkaasti ja varmasti, muutamassa kohdassa sekin hairahtui hieman jäljeltä, mutta löysi ongelmitta takaisin. Oli molemmilla oikein hyvän mielen jäljet!

Ladun majalla otin vielä hakualueella esineruututreenin Rinille ja Nevelle. Rini toi kaksi esinettä kahdella pistolla, otti hyvin syvyyttä. Ensimmäisellä lähetyksellä lähti vähän leppoisaan tahtiin ravilla, toiselle lähti laukalla. Innokasta työskentelyä. Nevelle tein näköavuilla yhden esineen noutoa. Esine oli sen verran kaukana, etten alueen reunasta lähettämällä saanut sitä irtoamaan riittävän syvälle, jäi vajaaksi joitakin metrejä. Menin hieman alueen sisään ja lähetin, tällä pistolla löytyi esine. Nevelle ensi kerralla ruutu, johon on reilusti viljelty esineitä, jotta saadaan varmuutta lähtemiseen.

Illalla jatkoin vielä tunnaritreenejä kaikkien kanssa. Olen parina iltana alkanut yhden netistä löytämäni videon innoittamana treenata tunnaria hajuerotteluna. Kaikkien kanssa olen siinä pisteessä, että on oma kapula ja yksi vieras, Rinille lisään ainakin ensi kerralla yhden vieraan kapulan lisää. Harjoituksen kestossa pitää olla tosi tarkka: jos menee yli 1,5 minuutin, alkaa suoritukset huonontua. Hildalle ja Nevelle auttaa kierroksien laskuun, kun ottaa treenin alkuun pelkkää oman kapulan merkkaamista muutaman kerran. Neve vielä hieman arpoo kapuloiden välillä, mutta Hilda on mielestäni päässyt jo aika hyvin jyvälle, mitä siltä halutaan. Harjoitukset jatkuvat.

Laiska päivittäjä tunnustaa syntinsä

Eipä ole taaskaan blogia päivitetty, voi hyi mua. Treenejä on kuitenkin jatkettu hyvään tahtiin ja edistymistäkin on tapahtunut.

Rini on jatkanut tokotreenejä, ja helmikuun lopussa aloitettiin myös dobon alkeiskurssi. Lisäksi Rini on käynyt muutaman kerran aksailemassa Ainon kanssa, viikko sitten sunnuntaina Aino osallistui Rinin kanssa Jenna Caloanderin agikoulutukseen:



Rini hyppii vielä matalia hyppyjä, koska ei ole mitään järkeä kahden vuoden tauon, steriloinnin, keisarileikkauksen ja mammaloman jälkeen provosoida sitä huonoihin hyppysuorituksiin, kun Rinin hyppytekniikka on lähtökohtaisestikin ollut huono. Kevään aikana nostetaan kuntoa, ja vähitellen rimat nostellaan maksikorkeuksiin, kun se alkaa tuntua hyvältä. Dobosta on varmasti tukea agilityyn, ja ainakin omaan silmään näyttää, että koiran ryhti on muuttunut paremmaksi. Kurssi kestää tämän kuun loppuun saakka, mutta suunnitelmissa oli hankkia dobopallo kotiin, jotta voidaan kotona jatkaa harjoituksia.

Tokossa Rinin kanssa on jatkettu evl:n liikkeiden hiomista. Seuraaminen alkaa olla ihan nättiä, hienosäätöä se vieläkin kaipaa, mutta meillä ei ole kiire mihinkään. Ruutuun on hiljalleen otettu merkkiä mukaan, ja se on sujunut ihan hyvin, Rini kaipaa vielä hieman lisää varmuutta merkiltä ruutuun lähetykseen. Luoksetulon pysäytyksiä olen treenannut hävettävän vähän, täytyy sen suhteen yrittää ryhdistäytyä. Tunnarissa on ollut pientä epävarmuutta, mutta vähitellen suoritukset ovat parantuneet. Ohjatun noudon suhteen on jatkettu oikean ja vasemman erottelua, hiljalleen pitäisi kapuloita ottaa mukaan. Sellaisena epävirallisena tavoitteena olisi saada Rini kisakuntoon loppukesään mennessä, mutta en ota tästä mitään paineita.

Neven kanssa on hiottu tokoa, seuraaminen on edistynyt huimasti, vaikka vielä paikka paikoin vanhoja virheitä tulee esille. Liikkeestä istuminen alkaa olla hallussa, luoksetulon pysäytyksetkin ovat menneet toistaiseksi ihan mukavasti. Ruutu on vielä alkutekijöissään, samoin tunnari. Kaukoissa ollaan päästy siihen, että seison noin metrin päässä koirasta ja ohjaan vaihtoja. Neve on kovin innokas, joten virheitä jonkin verran vielä vaihdoissa tulee, mutta sen tekniikka on pysynyt hyvin ainakin vielä toistaiseksi. Työstämme liikkeitä hiljakseen, kisoja ajatellen on vielä aika paljon tekemistä.

Neve kävi osteopaatilla perjantaina, ja sieltä ei onneksi löytynyt mitään sen isompaa: niskassa oli yksi nikamalukko ja lannerangassa yksi nikama vähän vinossa. Molemmat saatiin korjattua yhdellä käsittelykerralla eikä jatkoihin ainakaan tässä vaiheessa ole tarvetta. Pyysin ihan erityisesti osteopaattia ropeloimaan ristiluun aluetta ja sanomaan, jos siellä tuntuu jotain erityistä, mutta ristiluun seutu oli hyvässä kunnossa ja siellä oli hyvin liikettä. Tämä vahvistaa ennestään ajatuksiani, että Neven takapään ajoittaiset jumiutumiset ovat olleet lihasperäisiä.

Neven kanssa aloitamme rallytokon ensi kuussa, kurssia odotellaan jo innolla. Kävimme Saijan ja Ellin kanssa viime viikolla vähän jo ottamassa esimakua rallyilystä, kun Saijalla oli kyltit, ja näin pikatreenien perusteella laji tuntuisi kyllä kaikin puolin Nevelle varsin sopivalta.

Hilda jatkaa alkuvuotta pääasiassa tokoilun merkeissä. Eilen alkoi bh-kurssi, ja vip-ryhmän treenit jatkuvat normaalisti. Hildan kanssa olen yrittänyt saada treeneihin vähän vaihtelevuutta treenailemalla eri juttuja, ja ääntelyä ollaan yritetty saada ihan minimiin, tavoitteena saada se pois kokonaan. Tänään saatiin treeni, jossa koirasta kuului kerran hyvin vaimea "piih", muuten täysin äänetön treeni. Ääntely on vähentynyt merkittävästi, kun olen puuttunut siihen hyvin järjestelmällisesti niin arjessa kuin treeneissäkin. Olisi varmaan tämäkin käynyt helpommin, kun tähän olisi älynnyt puuttua koiran ollessa pentu, mutta eipä tullut ajatelleeksi, että tästä saisi ongelman aikaiseksi. Toisaalta olen ajatellut, että osa ääntelystä johtuu minustakin - Hilda ei ääntele läheskään niin paljon, jos olen rauhallinen ja rento, pienikin kireys nostaa ääntelymäärän ihan toisiin sfääreihin. Enemmän mulla kuitenkin on tuntu, että ääntely on Hildalle enemmänkin tapa kuin hermoista johtuvaa, en usko, että se muuten pystyisi noin hyvin kasaamaan itsensä.

Maastokausikin avattiin ennätysajassa viime viikolla, Rinin ja Neven kanssa ajettiin ensimmäiset jäljet ja Hilda pääsi hakuilemaan. Rinille ja Nevelle täytyy tehdä vähän vaativampia jälkiä, olen vähän turhan varovainen vaikeuttamaan treenejä. Neve on ryhtynyt hyvin ilmaisemaan keppejä, kun vähän helpotin keppien löytämistä, mutta vähitellen pitäisi sitäkin vaikeuttaa. Rinin kanssa ajattelin keskittyä janatreeneihin, että saataisiin janoihin varmuutta. Hildalla oli hyvin hakuilut muistissa, lähetystilanteen rauhallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kesää varten toiveissa olisi jättää tokoa vähän vähemmälle (sikäli kun pystyy :D) ja keskittyä kesän lajitarjontaan. Rinin ja Neven kanssa suunnitteilla on jälki, Neven kanssa jatketaan rallytokoa mahdollisuuksien mukaan. Rini aksailee Ainon kanssa. Hildalle olisi tavoitteena saada paikka hakuryhmään sekä paimennukseen, paimennusta olisi kiva jatkaa myös Neven kanssa. Tottistakin täytyy treenata, jos mielii pk-kisoja katsella, joten eiköhän kesäillat täyty taas monenlaisista treeneistä, vähän tietysti työvuoroistakin riippuen.

Blogi on hiljaa, treenit ei

Laiska päivittäjä? KYLLÄ. Laiska treenaaja? No way!

Paljon on treenattu sitten viime postauksen. Tänään tehtiin pitkästä aikaa kokopitkä treeni ulkona, muuten pääasiassa ollaan treenailtu sisätiloissa, VIP-treenejä lukuun ottamatta.

Rini edistyy hyvää vauhtia. Tehotreenin alle otetut perusasennot alkavat näyttää taas siltä kuin ne hyvinä vanhoina aikoina näyttivät. Eteen istuminen on myös suoristunut, mutta vaatii vielä hienosäätöä mm. välimatkan suhteen. Lisäksi pitää treenata vielä erikseen hypyn, noudon ja luoksetulon yhteydessä tulevia perusasentoja.

Tänään saatiin ketjutettua yhteen ohjattuun noutoon merkki + suunta sekä ruutuun merkki + ruutuunmeno. Otin erissä, ensin pelkkää merkkiä, sitten merkin takaa lähetystä, sitten merkille lähetystä lähempää, välipalkka ja siitä lähetys. Rini hiffasi hienosti, mitä siltä halusin. Ohjatun noudon harjoituksissa käytin pelkkiä targetteja, en ottanut vielä kapuloita sotkemaan. Parin tällaisen yhtä hyvin menevän treenin jälkeen voisi niitäkin ottaa mukaan kuvioihin.

Seuraaminen on myös kehittynyt kovasti. Ulkona piippaus tulee herkästi vielä, ulkona se siis huomioitava. Muuten oikein nättiä seuraamista, sivuaskeleissa oikealle oli pientä paikan etsintää, juoksuosuudessa paikka lipsui vähän eteen. Kokonaisuudessaan kuitenkin oikein passeli suoritus Riniltä.

Tunnariakin tehtiin pitkästä aikaa. Ensimmäisellä toistolla mälväsi oikean molemmin puolin olevia kapuloita ja toi toisen niistä, eli väärän. Rutiinin puutetta melko varmasti, on niin pitkä tauko alla. Toisella kerralla toi oikean kapulan mälväilemättä muita.

Kaukot oli loistavat, n. 10m välimatkalla ei edistänyt senttiäkään <3 Sen sijaan vaihtokäskyjen kuuntelussa olisi ollut parannettavan varaa...

Luoksetulon pysäytyksissä pallo takapalkkana oli liian suuri häiriö, ennakoi pysähtymistä ja hiimaili. Nami takapalkkana toimi paremmin, tuli reippaammin luokse. Seisahtui hyvin, maahanmenossa epävarmuutta.

Hildan projekti nouto edistyy vähitellen. Nyt olen päässyt lattialta nojatuoliin/sohvalle istumaan ja Hilda nostaa kapulan syliini, hakeutuu siis lähelle. Pito on vielä vähän vaihtelevaa, välillä pitää hyvin, välillä hätäilee ja sylkäisee pois. Täytyy edistyä hiljalleen ja rauhallista pitoa vahvistaen. Tänään ulkona otettiin noutoa ekaa kertaa, pelkkiä rauhallisia nostoja ja muutaman sekunnin pitoja. Ne meni aika hyvin.

Ääntelyyn yritetään puuttua nyt arjen kaikilla osa-alueilla. Autosta tullessa ei haukuta, siitä joutuu takaisin autoon. Treenit aloitetaan namiruudulla, että kierroksia saataisiin vähän alas. Se toimi ainakin tänään ihan hyvin. Yritän pikkuhiljaa saada opetettua Hildalle patoamista, mutta täysin äänettömään työskentelyyn taitaa olla kolme kertaa pitempi matka kuin täydelliseen noutoon :D Onneksi näitä projekteja riittää, niin ei käy elämä pitkäveteiseksi.

Seuraaminen alkoi hyvin, Hilda piti paikan ja seurasi nätisti. Kun yritin kääntyä vasemmalle, ei pieni koiraparka tiennyt, mitä sen pitäisi tehdä, ja pillistä kuului pihaus. Sen jälkeen liikkeelle lähtiessäkin tuli pihaus. Otin namin tutiksi ja tutitin, ensin lähdöt, sitten käännöksen. Tehtiin pari toistoa namilla tutittamalla, ja sitten kokeilin ilman namia. Pilli pysyi kiinni ja Hilda työsti hienosti takapuoltaan käännöksessä! Namitutti siis avuksi seuraamisen haasteisiin jatkossakin.

Liikkeestä seisomista tehtiin myös, takapalkalla. Seisahtui hyvin, ja päästiin myös siihen, että kävelin koiran viereen Hildan liikahtamatta ennen vapautusta palkalle. Tähän paljon toistoja.

Luoksetulossa palkkasin muutaman kerran odottamisesta, itse luoksetulo oli vauhdikas ja hieno. Hilda sai juosta kerran myös ruutuun, sekin meni hyvin. Loppuun otettiin paikkamakuu, se oli rauhallinen ja hyvä, vaihtelin etäisyyttä ja palkkasin kolme kertaa.

Ai niin, harjoitteli Hilda kiertämistäkin. Se tarvitsee vielä aika paljon saattelua ja vartaloapua, mutta innostuessaan sinkaisee kauemmaskin. Jatkamma harjoituksia.

Neve teki seuraamista myös, silläkin paikka lipsui juoksuosuudessa, muuten teki aika tarkkaan töitä. Sivuaskeleet tuottavat vielä jonkin verran päänvaivaa, mutta pitää vaan jatkaa treenejä. Liikkeestä istuminen onnistui hyvin ulkona, kun sitä on jankattu sisätiloissa.

Luoksetulon pysäytyksiin otin reilun vartaloavun ja heitin namin koiran selän taakse. Muutaman toiston jälkeen pysäytykset alkoivat parantua. Näitä pitäisi tehdä tosi paljon.

Neven kaukoja yritin tehdä niin, että seison itse, mutta se ei vielä oikein onnistunut, käsimerkit näyttivät liian erilaisilta, kun seisomaan käskiessä koira nousi istumaan tai meni maahan. Ehkä otan välimatkaa ensin ollen polvillani ja sitten nousen vasta seisomaan. Haluaisin Nevelle painopisteen taemmas, se edelleen pyrkii hanakasti eteenpäin. Se ei ole vielä tässä vaiheessa ongelma, kun olen lähellä, mutta välimatkan kasvaessa siitä tulee haaste. Jonkin verran paikka elää myös sivusuunnassa.

Neven kanssa tehtiin myös ruutuun lähetyksiä. Pystyin lähettämään jokusen toiston jälkeen useammankin kerran ruutuun ilman, että ruudussa oli palkkaa, lähetysmatka oli tosin vain kymmenisen metriä. Korvat olivat vähän kateissa, ei meinannut käydä maahan käskystä vaan tuli pois ruudusta. Rauhallinen käsky ja sitä seuraava kehu oli parempi kuin naksautus kehun sijaan.

Kuukauden temppuhaasteena on jakkaran kiertäminen etujalat jakkaran päällä, tehopyllytreeniä siis. Rini hiffasi jo ensimmäisellä kerralla mistä on kyse, Hilda on tähän mennessä töheltämisestä huolimatta ymmärtänyt, että haluan sen etujalat jakkaran (tai meidän tapauksessa muovikorin) päälle. Neve yrittää parhaan taitonsa mukaan olla noteeraamatta koko muovikoria - hyvin näkyy luonne-erot tässä harjoituksessa :D Yritän ottaa videokuvaa taas jossain välissä edistymisestä, niin ei mene pelkäksi romaanin kirjoitteluksi.

Oujee, projekti nouto edistyy!

Hildan projekti nouto edistyy. Aloitettiin treenit kapulaan otettavalla kontaktilla niin, että istuin sohvalla. Kokeilin laskea kapulan lattialle, Hilda poimi sen eikä heti sylkäissytkään sitä ulos, kun palkkaa ei tullutkaan. Kehuin ja palkkasin hyvistä kapulan pidoista, on oltava tarkka, ettei palkkaa kapulan puremisesta eikä sillä häsläämisestä. Hilda oppii nopeasti, mistä palkka tulee. Tänään saatiin muutaman sekunnin pitoja Hildan maatessa lattialla, ihan superia!

Seuraamisissa pylly teki töitä aika hyvin, täyskäännöksessä hakeutui liiaksi eteen. Lähettelin myös kiertämään tuolia ja tulemaan siitä seuraamaan, hyvin haki oikean seuraamispaikan. Täyskäännöksissä on tullut viime päivinä niin paljon virheitä, että täytynee palata taaksepäin ja tehdä ihan helppoja namin avulla.

Neve teki superhienot kaukot, vähensin käsiapuja ja silti tekniikka pysyi hyvänä. Neve työstää hyvin taaksepäin seiso-istu ja seiso-maahan -vaihdoissa. Muutaman kerran sekoitti seisomisen maahanmenoksi, mutta lähietäisyydellä käsimerkitkin muistuttavat paljon toisiaan.

Liikkeestä istumisessa Neve teki myös hyviä toistoja, nyt ei enää arvo jäävää liikettä kuin aiemmin. Seuraamisissa oli enemmän ajatusta oikean paikan suhteen, sivuaskeleissa vasemmalle mentäessä yritti tarjota eteen tulemista. Sivuaskeleet voisi ottaa muutamalle päivälle teemaksikin.

Rini oli liekeissä myös, se teki innoissaan pientä seuraamispätkää ja eteen tuloja. Merkille lähti myös hyvin, hyvin tarjosi oikeaa paikkaa, kun vaan ensin löysi sen ;) Rini teki myös parin päivän tauon jälkeen kaukoja eteisen käytävällä, välimatka varmaan 3-4m. Vähän epävarman oloinen oli vaihtojen suhteen, vaikka aloitti kyllä suorittamaan oikein. Lisää harjoitusta vaan.

Sisäsulkeiset jatkuu

Joka ilta on edelleen jatkettu sisäsulkeisia.

Hildan nouto on notkahtanut hieman eteenpäin, se tarjoaa jo vähän pitempää kontaktinottoa kapulaan ajoittain. Ehkä se tästä lähtee. Sisällä tekee kivaa seuraamista, pylly välillä vähän seilaa. Mun pitäisi varmaan osata merkata sille vielä selkeämmin, milloin se tekee oikein ja milloin ei.

Rini on alkanut hakeutua tosi innokkaasti perusasentoon, se niin tykkää naksuttelusta. Eteen istumiset on vähän epävarmat, joten tänään tehtiin innokkaita eteentuloja niin, että hetsasin sitä kovasti ja tehtiin ihan helppoja. Eilen oikea ja vasen olivat ihan hukassa, Haukkuvaarassa tehty treeni taisi tuoda lisää epävarmuutta. Tänään sen sijaan merkki muistui hyvin mieleen, siihen saatiin tosi hyviä toistoja.

Neven kaukot ovat hyvällä mallilla, se työstää vaihtoja taaksepäin. Olen vähitellen yrittänyt vähentää käsiapuja, taidan yrittää ne häivyttää ensin pois kokonaan ennen kuin alan ottaa enemmän etäisyyttä. Neven seuraaminen levähti taas Haukkuvaaran jälkeen, alkoi taas edistää. Parin illan sulkeisten ajan muistuteltiin tuttiseuraamisella ja palkkauspaikalla oikeaa paikkaa, ja tänään seurasi taas paremmin oikealla paikalla. Kyllä se on joskus pienestä kiinni. Metallikapulaa haki tänään innoissaan. Kurretemppuunkin tuli jo ajatusta mukaan.

Monet treenit päivittämättä

Pari päivää taukoa bloggauksesta, ja oon varmaan ehtinyt jo unohtaa puolet jutuista, joita tänne pitää kirjata. Aloitetaan torstai-illan sisätreeneistä.

Neven kanssa on jatkettu kaukojen hiomista sivupalkoilla, ja etenkin seisomaannousut paranevat koko ajan. Hyvä tekniikka seiso-istu -vaihdossa, peruuttaa selvästi taaksepäin. Vähän kurkottaa eteenpäin istumasta ja maasta seisomaan noustessa, muttei kuitenkaan tule eteenpäin. Luulen, että korjaantuu, kunhan saadaan palkka myös taakse.

Metallinoutoa olen ottanut myös vähän sisällä, pääsääntöisesti ote kapulasta ihan ok, joskus sen verran kevyt, että tiputtaa. Täytyy vahvistaa otetta ja harjoitella lisää.

Neven seuraaminen näyttää ihan erilaiselta kuin suurimpien epätoivon hetkien aikaan, se tuntuu nyt löytäneen takapuolensa ja on innokas sitä käyttämään.

Hildan sisätreeneissä on jatkettu noudon alkeita, alaleuan painamista kädelle, kurretempun alkeita ja seuraamista. Noudon alkeissa en vielä vaikeuttanut kriteeriä, edelleen palkka tulee pelkästä kapulan tökkäämisestä tai suussa käyttämisestä. Alaleuan painaminen kädelle vähän pitemmäksikin aikaa ei tunnu olevan Hildalle ongelma, se hiffasi tosi nopeasti naksuttelemalla, mitä siltä haluan. Leukaa tosin ei voi painaa mun kädelle ennen kuin käsi on nuoltu pari kertaa läpi ;)

Kurretempun alkeissa Hildalla oli vähän haasteita tasapainon kanssa, tässä kohtaa varmaan töpöhäntä näyttelee jonkinlaista osaa. Jatketaan harjoituksia ja katsotaan. Seuraaminen on sisällä aika hyvässä kuosissa, vire on siinä optimaalinen. Täyskäännöksen jälkeiset liikkeen jatkamiset ovat parempia, mutta vielä pitää hioa, että jää lihasmuistiin pyllyn oikea paikka.

Rinin kanssa tehtiin kaukoja pitkällä matkalla, ne meni hyvin. Perusasennoissa ja eteen istumisessa vaikeampia kulmia, eteen istumiseen tarvitsi vähän apua. Sivulletuloista ei ole tarvinnut nyt vähään aikaan enää kovinkaan usein antaa palautetta, mutten vielä usko, että ongelmat on selätetty ;)

***

Perjantai-illaksi meidän treeniporukka varasi pienemmän kentän Haukkuvaaran lämpimästä hallista, siellä oli ohjelmassa ensin tokoa ja sitten agilityä. Ilmoitin mukaan kaikki koirat, niin harvoin pääsee treenaamaan vieraaseen halliin, ja lämpimässä treenaaminenhan on ihan luksusta.

Hilda aloitti seuraamisella, joka levisi vieraassa paikassa ja uusissa häiriöissä kuin jokisen eväät. Katsoin suorituksen videolta eilen, ja seuraaminen näytti videolla vielä pahemmalta kuin miltä se tuntui tehdessä :D Hyvää treeniä, jälkeenpäin ajateltuna mun olisi ollut järkevämpää tehdä tosi helpotettu treeni uudessa paikassa. Ensi kertaa ajatellen siis naksutin mukaan ja paljon namppaa.

Hyppyä tehtiin ensin hyppyyttämällä Hildaa edestakaisin hypyn yli, siinä ei ollut ongelmia, vähän ehkä halukkaampi tulemaan mullepäin. Pian vaihdettiin Ellin tilalle targetti, sinne Hilda hakeutui hyvin, joskin pari kertaa seisahtui jo ennen targetille menoa. Täytyy vielä suunnitella, miten tämän liikkeen kanssa edetään, opetetaanko liimautumaan targetille vai otetaanko etupalkka mun lähtiessä kävelemään koiran viereen.

Luoksetulo oli vauhdiltaan hyvä, eteen istui vinosti, mutta muuten oikein näppärä suoritus.

Hildan ohjaamattoman treenin aikana jatkoin seuraamista, se meni vähän paremmin, Hilda oli ehtinyt ehkä vähän siedättyä häiriöön. Tein molemmat jäävät, joista maahanmeno oli hyvässä muistissa, seisomiseen tarjosi ensin istumista, mutta seisominenkin muistui. Selvästi odottamaan jääminen oli vaikeampaa vieraassa paikassa, tämä täytyy muistaa jatkossa, kun halliin pääsee treenaamaan. Palkkasin muutaman kerran odottamisesta, siitä oli apua. Lopuksi otin luoksetulon uudestaan, se oli tosi vauhdikas ja eteen istuminenkin oli parempi.

Neve oli ihan tulessa hallissa, niin intoa täynnä. Tein sen kanssa seuraamista vähän pitemmän kaavion, ja Neve käytti takapuoltaan ihan mielettömän hyvin ja teki varmaan samalla elämänsä parhaan seuraamisen. Oikealle käännöksessä paikka lähti vähän lipsumaan, sitä täytyy vielä tehotreenata sisällä.

Neven kanssa otin myös hyppynoutoa. Neve lukitsi katseen kapulaan ennen kuin edes ymmärsi, että edessä oli estekin, ja kun heittoni meni vinoon, se sinkaisi suoraan hakemaan pelkän kapulan, hyppy jäi suorittamatta. Pääsinpä palkkaamaan hyvästä noudosta. Otin välissä pelkän hypyn, alkuihmetyksen jälkeen Neve suoriutui hyvin. Tämän jälkeen kaikki noudot tehtiin hypyn kautta, ja Neve teki ne tosi hienosti.

Rinin kanssa tein ensimmäistä kertaa hyppynoutoa metallikapulalla. Rinin ote kapulasta on vähän kevyt, mutta kuitenkin riittävän napakka - se pysyy suussa hypätessä eikä kalise hampaita vasten. Saatiin useampi hyvä toisto metallihyppynoudosta. Rinin kanssa oli myös tarkoitus tehdä seuraamista, mutta se sitten kiireessä kuitenkin jäi, oli aika tiukka aikataulu. Tein ohjattua noutoa kahdella kapulalla, mutta etenin liian nopeasti. Olen kotona lähettänyt merkiltä oikealle tai vasemmalle, nyt sain tyhmyyskohtauksen ja yritin lähettää ensin merkille ja siitä oikealle tai vasemmalle - jossa oli alustan sijaan kapula. Liikaa uusia juttuja kerralla. Rini teki vaatimustason jyrkkään nousuun nähden ihan hyvän treenin, vähän sillä meni merkille lähettämiskäsky sekaisin, se yritti juosta suoraan kapulalle. Kun pari kertaa jouduin kutsumaan sen pois, se näkyi heti epävarmuutena. Tyhmälle ohjaajalle note to self: etene hitaasti.

Agilityssä tehtiin irtoamisharjoituksia hypyillä ja yhdellä putkella, hyppyjen rimat oli 35cm korkeudessa. Aino käytti Riniä esimerkkikoirana, Rinin agit sain videollekin, ne tässä alla:

Rini oli aivan innoissaan päästessään agiliitämään :)

Hildan kanssa jatkettiin heti Rinin perään. Hilda oli elämänsä toista kertaa agilityharkoissa, mutta muisti putken ja hypyt oikein hyvin. Ketjutettiin hiljalleen Hildalle esteitä useampi, ensin tehtiin putki, jonka jälkeisen hypyn takana Aino oli palkkaamassa pallolla. Kun putki ja hyppy sujuivat, lisättiin putken eteen hyppy, sitten toinen, lopulta tehtiin siis jo neljän esteen rataa :D Hildalla oli mielettömästi vauhtia, se vain suhahti ohi. Siitä olisi varmaan odotettavissa melkoinen tykki agilityradoille:




Nevekin pääsi ihan treenin lopuksi tekemään agilityä, mutta sitä ei saatu videolle :( Neve irtosi hyvin ja kuunteli tosi kivasti ohjausta, sekin oli niin onnellinen päästessään agilityesteille. Voihan se olla, että pitää jattilaan hakea itsenäinen treenilupa, niin päästäisiin harjoittelemaan esteitä ja tekemään vähän enemmän osaavien kanssa ratapätkää.

Eilen illalla Neve teki pienet sisätreenit, kun näytin Saijalle, mitä Neven kanssa on viime aikoina puuhasteltu. Kaukot meni kivasti, kertaalleen tosin oma-aloitteisesti söi toiset sivupalkat, pikku possu. Kurretemppua muistuteltiin myös mieleen, pari hyvää toistoa saatiin. Lopuksi vielä metallinouto, ensimmäisellä  kerralla ote oli niin väljä, että kapula tippui lattialle, mutta toisella kerralla tuli käteen asti.

Vielä ne sisätreenit

Myöhäisillan treeneissä Neve teki seuraamista, kurretempun alkeita ja kaukoja, Hilda seuraamista, eteen istumista (ja siihen tuloa), kaukoja, noudon alkeita ja kuonon painamista kädelle, Rini taas perusasentoja ja eteen istumista (ja siihen tuloa), kaukoja ja oikeaa ja vasenta.

Neven seuraaminen alkaa sisätiloissa näyttää jo varsin hyvältä. Jos paikka hairahtuu vääräksi, se hakee sen uudestaan tai korjaa. Käännökset ovat aika napakoita ja sivuaskeleetkin hyviä. Sisätiloissa ei pitempiä kaavoja saa oikein tehtyä, joten on siirryttävä seuraamisen kanssa ulos. Perjantaina ollaan menossa Haukkuvaaraan treenaamaan, siellä siis seuraamista ainakin tiedossa.

VIP-pupsien tämän kuun tempputreeninä tehdään kurrea, ja ajattelin Nevellekin tempun opettaa (tai ainakin yrittää), sille kun ei temppuja juuri ole opetettu. Neve osaa namin kanssa nousta takajaloilleen ja pyörähtää ympäri, ja kurrenkin namin kanssa. Nyt yritän saada kaikille opetettua kurren, siitähän voisi saada ihan hauskan ryhmäkuvan joskus ;)

Kaukoissa oli sivupalkat, jotka häiritsivät enemmän kuin eilen. Pari kertaa Neve hairahtui tulemaan eteenpäin palkkaa hakemaan, siitä palauttelin. Tänään tehtiin pääasiassa seiso-istu-seiso -vaihtoja. Alkusähläämisen jälkeen saatiin useampi hyväkin toisto, Neve työstää hyvin taaksepäin istumista. Josko sen kanssa ei näitä tarvitsisi jankata vuosia ;)

Hildan kanssa otin seuraamista vähän silläkin ajatuksella, kun se ei ulkona tänään meinannut onnistua. Sisällä ei mitään ongelmaa tehdä vähän pitempääkin pätkää, pilli pysyi kiinni. Keskityttiin seuraamisessa täyskäännökseen ja siitä matkan jatkamiseen. Ensin pylly lähti aukeamaan, mutta parin palauttavan jälkeen Hilda alkoi työstää takapuolta taas paremmin.

Eteen Hilda hakeutui aika hyvin istumaan, otin jo vähän vaikeutettuna, kun suoraan se osaa suunnilleen eteen tulla. Autoin kuitenkin, ettei pääsisi tekemään väärin. Hildan kaukot eivät tänään menneet niin hyvin, sillekin sivupalkat tuottivat ongelmia jopa siinä määrin, ettei se meinannut nousta millään istumaan. Sujui paremmin, kun otin lopulta sivupalkat pois.

Noudon alkeet taas sujuivat hyvin, kun palkkasin kosketuksesta, töksäytyksestä tai kapulaan koskemisesta. Tehdään nyt vaan näitä harjoituksia joitakin päiviä, Hilda tarjoaa välillä luonnostaan vähän enemmän kuin mistä se edelliskerralla sai palkan. Ehkä se jossain välissä keksii tarjota ottaa kapulan kokonaan suuhun tai jotain ;)

Mun oli lopuksi tarkoitus ottaa Hildallekin kurrea, mutta päädyinkin kokeilemaan, ymmärtäisikö Hilda tarjota kuonon painamista mun kämmenelle. Aluksi naksautin kämmenen hipaisusta leualla, siinä pitikin olla aika nopea, sillä hipaisu tuli yleensä heti sen jälkeen, kun käden nuoleminen loppui. Muutamalla (ilmeisesti oikea-aikaisella) naksautuksella päästiin jo tilanteeseen, että Hilda painoi koko leuan mun kämmenelle ja pitikin siinä hetken. Se on fiksu tyttö, kun vaan osaa vahvistaa toivottua käytöstä oikeaan aikaan :)

Rinin kanssa hiottiin perusasentoja, Rini aloitti treenin tekemällä oikein näyttävän sivulletulon takaperin peruuttaen. Rinillekin otin eteen istumiseen tuloja pienistä kulmista, Rini ei oikeastaan tarvinnut apuakaan oikeaan paikkaan hakeutuakseen. Palkkasin sekä eteen istumisesta että siitä sivulle tulosta, Rini hakeutui tosi hyvin sivulle.

Oikean ja vasemman treeniä tehtiin targeteilla, muutama virhe tuli, mutta olohuoneen sisustus toi omia haasteitaan. Näitäkin pitäisi tehdä ulkona ja harkita hiljalleen kapuloiden tuomista mukaan liikkeeseen.

Kaukot otettiin eteisen käytävän ja makkarin suoralla, välimatkaa varmaan 1-1,5m enemmän kuin aiemmissa sisätreeneissä, jotka tehty olkkarissa. Rini teki hyvät vaihdot, en ainakaan nähnyt sen tulevan eteenpäin. Lisää haastetta vaan kehiin!

Vippitreenit

Tän viikon vippitreenien teemana oli nouto, sen lisäksi tehtiin paikkamakuuta ja seuraamista. Pakkasta oli -14, joten yritettiin aika napakka setti vetää.

Ensin luoksepäästävyys, Hildan pää pyöri hyrränä, kun se ei ollut vielä päässyt työmoodiin. Elliä lähti moikkaamaan ensimmäisellä kerralla vastaan, joten Elli käveli vielä toisen kerran Hildan ohi. Toisella kerralla sain namilla pidettyä vierellä.

Paikkamakuu otettiin koirilla takit päällä ja Hilda sai maata petarin päällä. Noin puoli minuuttia makasi ihan rauhassa ja paikallaan, sen jälkeen vaihtoi lonkkaa. Kävin kerran välipalkkaamassa, palkkauksen jälkeen makasi rauhassa paikallaan loppuun saakka. Kokonaisaika oli arviolta minuutin luokkaa.

Hildan noutotreenejä jatkettiin kahden lelun leikin harjoittelemisella. Ensimmäisellä kierroksella leikitin leluilla ja tehtiin siitä vaihtoja puolin ja toisin, Hilda hiffasi idean hyvin, vaikken muista aiemmin tätä tehneeni. Toisella kierrosella muistuteltiin ensimmäisen kierroksen vaihtoja muutaman kerran, sitten vaihdettiin saaliille. Kun päästin irti passivoituvasta lelusta, odotin koiran fokuksen siirtyvän toiseen leluun, ja kun fokus oli siinä, annoin käskyllä (wau) luvan irrottaa lelusta ja vaihtaa toiseen. Toisen lelun heitin kauemmas ja Hilda sai hakea sen, sillä välin minä otin koiran hylkäämän lelun ja sillä sama juttu. Elli sanoi Hildan kahden lelun leikin olevan kuin oppikirjasta, se vaihtoi kyllä hyvin lelusta toiseen.

Muutaman saalistoiston jälkeen otettiin toisen lelun tilalle noutokapula. Hetsasin ensin kapulaan, otin koiraa pannasta ja heitin kapulan kauemmas. Elli kävi vielä hetsaamassa kapulaan lisää ja heitti vähän kauemmas. Päästin Hildan irti ja se juoksi kapulalle ja tarttui siihen. Se ehti tiputtaa kapulan jo vähän ennen kuin annoin luvan irrottaa kapulasta ja singota leluun. Toinen toisto tehtiin ilman, että Elli kävi enää heittämässä kapulaa kauemmas. Hilda juoksi kapulalle (pientä ääntelyä kapulalle juostessa), tarttui siihen ja lähti juosten mua kohti. Ehti tuoda lähemmäs kapulaa kuin ensimmäisellä kerralla, annoin wau-käskyn, jonka jälkeen Hilda irrotti kapulasta ja juoksi lelun perään. Meni siis tosi hyvin!

Seuraamistreenit sitten eivät tänään menneet ihan niin mallikkaasti, ääntelyä oli taas ilmassa. Elli teki havainnon, että ääntely lisääntyy, jos ensimmäisen "pienen" jutun jälkeen ei tule naksautusta. Nyt ei auttanut oikein rutiinin rikkominenkaan. Ääntely helpotti hetkeksi, kun kokeiltiin ottaa takki pois päältä. Lopulta piti jättää treeni kesken, kun mun oma huumorintaju oli koetuksella. Näin jälkikäteen mietin, että ensi kertaa ajatellen seuraamistreeni (ja kaikki muut vähänkin rauhallisuutta edellyttävät harjoitukset) kannattaa tehdä ennen kiihdyttävää treeniä.

Hildan odotettua autossa jonkin aikaa otettiin targettitreenin lomassa vähän seuraamista. Hilda tarjosi targettia tosi hyvin, siihen voisi jo yhdistää käskynkin, pitää vaan ensin keksiä sellainen. Targetilta palkkaamisen jälkeen pyysin pari kertaa perusasentoon, ensimmäisellä kerralla tarvitsi useamman käskyn perusasentoon hakeutumiseen, seuraavilla tuli paremmin. Näissä ei ääntelyä ilmaantunut, mutta olin kyllä itsekin rennompi, kun nauratti Hildan töheltäminen targetille, se oli siitä niin innoissaan. Loppu hyvin kaikki hyvin sitten kuitenkin.

Lopuksi otettiin uusi luoksepäästävyys + paikkamakuu, tällä kertaa juoksutarkastuksen kera. Juoksutarkastuksessa ei ongelmia. Luoksepäästävyys oli parempi kuin treenien alussa, mutta oli myös nami kädessä koko ajan. Paikkamakuuhun jättäessä kuulin pienen pihauksen, mutta hiljeni sen jälkeen ja makasi rauhassa, painoi hetkeksi jopa pään maahan kesken makuun.

Kotiläksyksi saatiin jatkaa pitoharjoitusten alkeita, joten tehdään pieni sisätreenisetti vielä tänään.

Pienet sisätreenit

Eilisillan treeneistä innostuneena jatkoin nyt aamusta harjoituksia, Hildan kanssa projekti noutoa, seuraamista ja eteen istumista, Rinin kanssa seuraamista, perusasentoja ja metallinoutoa ja Neven kanssa seuraamista ja kaukoja.

Hildan kanssa aloitettiin tänään projekti noudolla, alkoi pian tarjota kapulan käyttämistä suussa. Palkka pitää vielä tässä vaiheessa antaa kaikesta kapulaan päin tulevasta, mun vaatimustaso nousee liian nopeasti. Jäin kapulan kosketuksesta ja suussa käyttämisestä odottamaan, jos jonkinlaista pitoa saisi samalla, ja se johti ääntelyyn sekä sivulletulon ja maahanmenon tarjoamiseen. Voi tyhmä, ei voi edes ajatella etenevänsä tällä tahdilla. Laskin kriteeriä takaisin pelkkään kosketukseen, ja sillä saatiin loppuun pari hyvää toistoa.

Seuraaminen meni sen sijaan kivasti, jatkoin täyskäännösharjoituksia, ja nyt pylly alkoi pysyä linjassa, vaikka otin käännöksen jälkeen puolikkaan askeleen vielä jatkaen seuraamista. Perusasentoon Hilda hakeutuu hyvin, ja eteen istumisetkin on pääosin jo aika suoria. Hildallekin voisi vähitellen ottaa mukaan eri kulmia, joista tulla eteen.

Lopuksi otin vielä ihan muutaman toiston noudon alkeita matalilla kriteereillä, niillä saatiin hyvät ja rauhalliset toistot.

Rinin kanssa aloitettiin metskulla, sitä Rini toi hyvin. Riniä pitäisi viritellä evl-tunnelmiin ja ottaa hyppyä metallikapulalla.

Perusasennoissa oli tänään vähän viilattavaa, mutta annoin palautteen vinoista perusasennoista, palautteen jälkeen Rini yritti kovasti parantaa ja lopulta aina onnistuikin. Harjoitukset jatkuu. Seuraamisessa Rini parantaa koko ajan, käännöksiä pitää vaan tehdä paljon myös ulkotreeneissä, jos niitä saisi vähän tiiviimmiksi. Sisällä ne alkavat näyttää jo ihan hyviltä.

Neven kanssa jatkoin seuraamistreenejä myös, ja ne sujui ihan superisti - Neve oli innoissaan ja käytti takapuoltaan tosi hyvin! Sivuaskelissa on edistytty, samoin seuraamispaikassa. Neve paikoitellen jopa ylikäyttää takapuoltaan (takapuoli kääntyy mun selän taakse), mutten ole siihen ainakaan vielä toistaiseksi puuttunut. Pääasia, että pylly on löytynyt.

Kaukoissa jatkoin eilisestä niin, että piilotin namikipon selkäni taakse ja ohjasin kädellä. Neve kyttäsi edelleen kippoa, ja sen piilottaminen selän taakse sai sen pyrkimään vielä hanakammin eteenpäin. Laitoin sivupalkat Neven molemmille puolille, ja ne olivatkin Nessulle aika iso häiriö. Se pystyi kuuntelemaan ja seuraamaan ohjausta, mutta katseli nameja kaihoisasti ;) Tehtiin tällä kertaa pääasiassa seiso-maahan-seiso -vaihtoja, seisomiseen tarvitsi useamman käskyn häiriön vuoksi, mutta loppua kohti kuunteli koko ajan paremmin, viimeisellä nousi ensimmäisellä käskyllä seisomaan. Sivupalkat auttoi eteenpyrkimishalukkuuteen, suunta oli enemmänkin taaksepäin. Tästä on hyvä jatkaa :)

Sisätokoa ja Hildan uusi treeniteema

Tänään otettiin tokoa sisätiloissa Ellin valvovien silmien alla.

Neven kanssa tehtiin seuraamista, eteen istumista, metallikapulaa ja kaukoja. Kaukoissa muistuteltiin mieleen vaihtoja, seisominen sujuu jo aika hyvin. Kysyin vinkkejä, miten vähitellen vaikeuttaa treeniä, ja Elli ehdotti, että ohjaisin kädellä ilman, että nami on kädessä, ja vaihdon jälkeen vasta palkka. Kokeiltiin, ja se toimi hyvin. Neve kyttäsi tosin namikippoa, se pitää jossain välissä häivyttää pois, pitää sitä vaikka selän takana vaihtoja treenatessa. Neveä voisi myös vähitellen ryhtyä totuttamaan sivulla ja takana oleviin palkkoihin, sen painopiste on aika edessä vaihtoja tehdessä.

Seuraamisessa Neve työsti hyvin takapäätään, sivuaskelissa jopa vähän korostuneesti. Nevellä alkaa olla taas hyvä ja selkeä ajatus siitä, missä sen pitää perusasennossa ja seuraamisen aikana olla. Otettiin vielä lyhyitä pätkiä, käännöksiä. Täytyy muistaa, missä kohtaa naksauttaa: mieti, mitä treenaat ja missä kohtaa naksautus tulee.

Eteen istumiset oli Neveltä tosi hyviä, kauempaa tullessa se tuppaa jäämään vielä vähän vinoon. Näitä pitää harjoitella vaan paljon ja eri kulmista.

Metallinoutoa harjoitellessa Neve ei tuntunut edes huomaavan, ettei kapula ole puinen, se piti tosi hyvin kapulasta kiinni ja toi sitä mulle eteen. Muista palkata pallolla, se on paras palkka!

Rinin kanssa ohjelmassa oli myös seuraamista, perusasentoja, metallinoutoa, kaukoja ja kiertämistä. Rini oli hyvässä vireessä, aloitettiin seuraamisella, eikä liikkeelle lähdössä tullut yhtään piippausta! Tiukka ja järjestelmällinen mustavalkoisuus on tässä selvästi auttanut! Rini seurasi tosi kivasti.

Metallinoudossa Rini toi hyvin, mun piti palkata kapulan tuomisesta eteen (ja lähelle), mutta Elli huomautti hyvin kesken treenin mun palkkaavan luovutuksesta. Naksautus siis koiran tullessa ja istuutuessa, ei vasta sen jälkeen, kun otan kapulan suusta. Otettiin parit perusasentoon siirtymisetkin luovutuksen jälkeen, ja Rini työsti aika hyvin takapäätään. Tähän vaan samaa järjestelmällistä ja tiukkaa mustavalkoisuutta kuin piippaukseen lähtiessä, niin josko nämäkin alkaisivat taas sujua rutiinisti eikä vaan tuurilla!

Kaukot oli Rinillä hyvässä muistissa, yksi seiso-istu -vaihto meni seiso-maahan -vaihdoksi. Olen nyt jymähtänyt sisätiloissa treenaamaan olkkarissa ja samalla matkalla, vaikka käytössä olisi makkari + eteisen pitkä käytävä, jotka mahdollistaisivat välimatkan treenaamisen ja vaihtelun. Hyödynnä sisätreeneissä!

Lopuksi otettiin tuolin kiertämistä, Rini kiersi hyvin, Rini niin rakastaa kaikkea, mikä etäisestikin liittyy agilityyn.

Lopuksi Hilda, jonka kanssa otettiin seuraamista, kaukoja, noutoa ja käsikosketusta. Seuraaminen innokasta, aika hilkulla ollaan ääntämisen kanssa. Elli ehdotti, että otettaisiin muutaman lyhyen pätkän jälkeen jotain muuta välissä ja sit taas muutama lyhyt pätkä lisää seuraamista. Hilda työstää takapäätä hyvin, täyskäännöksen jälkeen takapuoli aukeaa, jos jatkan seuruuttamista. Tämän kanssa on edettävä rauhassa ja huolella.

Kaukoissa treenattiin istu-maahan-istu -vaihtoja, ensin nami kädessä, sitten kädellä ohjaten. Hilda tarjosi hyvin oikeita vaihtoja, vaikkei näitä vähään aikaan ole treenattu. Lopuksi otettiin sivupalkat mukaan, niitä Hilda ensin vähän ihmetteli, mutta antoi niiden olla, kun ohjasin kädellä muutamat vaihdot.

Noudon harjoittelemisessa lähdettiin nyt liikkeelle oikeasta mielentilasta ja paikalla pysymisestä. Hilda istui ensin mun edessä ja toisessa kädessä oli tunnarikapula, jota Hilda heti aluksi jo tarjosi ottamaan suuhun. Pari kertaa palkkasin ihan siitä, että otti suuhun, vaikka sylkäisikin heti ulos. Ellin ehdotuksesta otin namia toiseen käteen, jotta Hildan fokus saataisiin minuun päin. Se alkoi sen jälkeen tapittaa mun kasvoja ja unohti kapulan vähän niin kuin etukäteen arvelinkin. Naksaus + palkka tuli ensin vain siitä, että koira tarjosi liikettä minuun (ja samalla vähän kapulaan) päin pakituksen sijaan. Vähitellen alettiin vaatia jonkinlaista kontaktinottoa kapulaan, ensin riitti tökkäys kuonolla, pian Hilda keksi tarjota suuhun ottamista. Ensimmäinen setti venyi vähän turhankin pitkäksi, pitäisi aina muistaa olla ahnehtimatta.

Lopuksi otettiin helppo nenällä käden koskettamistreeniä, muutama toisto vain. Sujui kivasti ;)

Parin? tunnin tauon jälkeen otettiin Hildan kanssa toinen setti noutoa, ja päästiin jatkamaan lähes suoraan siitä, että Hilda tarjosi kapulan koskemista. Otettiin kolmisen toistoa ja lopetettiin treenit siihen, olivat oikein onnistuneet, koiran mielentila pysyi koko ajan rauhallisena. Tästä pyritään jatkamaan ahkerasti.

Elli ehdotti, että opettaisin Hildalle vielä sen erikseen, että se painaisi kuonon mun käden päälle, joka voitaisiin yhdistää noutoon. Ei huonompi ajatus, sen avulla voisi harjoitella rauhallista kapulan pitoa. Tämän kuukauden treeniteemana on nouto (Hildalla), sen lisäksi jatkamme edelleen seuraamisen parissa.

Vippitreenejä

Tänään oltiin ekaa kertaa joulutauon jälkeen vippiryhmän treeneissä Hildan kanssa. Koko joulun seutu vain löhöttiin, ei siis tehty kertakaikkiaan mitään järkevää yksiä sisätreenejä lukuun ottamatta. Toisaalta tauollakin on aina paikkansa. Tauko oli tehnyt tehtävänsä ainakin ohjaajalle, oli ihan käsittämättömiä blackoutteja esim. sen suhteen, miten targetilla treenataan...

Aloitettiin treenit Hipen kanssa siis targetilla. Naksuttelin, kun koira tarjosi targetille menoa, siitä heitin namin. Välimatkaa pidennettiinkin kesken treenin, kun Hilda tarjosi niin hyvin. Viimeisestä hienosta targetista sai pallon palkaksi.

Pallon tuonnissa Elli heitti ilmoille ehdotuksen, että ennen kuin yritän ottaa palloa koiralta, odottaisin, että se pitäisi rauhassa palloa ylhäällä (ei mälläystä, vaan pelkkä pito). Tätä täytyy treenata sisällä. Myös tilanteen rauhoittaminen kaikkinensa voisi auttaa asiaan.

Toisena juttuna tehtiin ekassa setissä liimautumistreeniä, eli koira jää paikalleen seisomaan kytätessään palkkaa (pallo), ja sen pitää pysyä paikallaan huolimatta siitä, mitä ohjaaja tekee. Hilda kaipasi vähän muistuttelua, mutta ihan hyvin meni. Muutaman hyvän toiston jälkeen siirrettiin palkka hyppyesteen toiselle puolelle koiran jäädessä seisomaan toiselle puolelle. Kävelin ensin estettä ympäri, ja kun Hilda pysyi hyvin, vapautin sen palkalle.

Toisessa setissä otettiin aluksi vähän seuraamista. En tiedä, jännitinkö yleisöä (Ellin lisäksi oli toinen vippiläinen treenaamassa) vai mitä, mutta seisoin jäykkänä kuin rautakanki, mikä ihmetytti Hildaa ja se sai sen ääntelemään. Elli tästä huomautti ja kehotti mua liikkumaan rennommin. Otettiin muutaman askeleen seuraamisia, perusasentoon tuloja, välillä istumista ja maahanmenoa, vapautuksen jälkeen kehuin ja palkkasin koiraa ja liikuin vähän samalla. Se toimi Hildalle tosi hyvin, ääntely unohtui. Pitäisi muistaa, että Hilda kestää kyllä multa jo kunnon kehuja.

Hyppyä ajatellen oli tarkoitus laittaa targetti hyppyesteen toiselle puolelle, lähettää koira targetille ja heittää sinne pallo, mutta ongelmana ilmeni jo aiemmin, että pallo on Hildalle palkkana niin suuri, että se jää mieluummin kyttäämään palloa. Emme yhdistäneet targettia vielä hypyn taakse vaan kokeiltiin ihan vaan sitä, että koiran mennessä targetille heitin sille pallon palkaksi. Ensimmäiset toistot olivat tosi hyviä, mutta toistojen lisääntyessä koira alkoi ensin varmistella targetille menoa, sitten se eteni puoliväliin ja jäi odottamaan lisäohjeita, lopulta jäi istumaan ja vaan tuijotti mua. Tämä harjoitus oli Hildalle tosi kuormittava, sillä oli selkeästi tosi iso ristiriita. Toisaalta ihan älyttömän hyvä treeni Hipelle, tätä täytyy muistaa tehdä toistekin.

Otettiin lopuksi hyppyä helppona lopputreeninä, Elli toimi avustajana hypyn toisella puolella ja hypytettiin Hildaa meidän välillä. Hilda kiersi esteen vain muutaman kerran, se alkaa selvästi hiffata, mistä hypyssä on kyse.

Oli oikein onnistuneet treenit, ja totesinpa treenien aikana ja niiden jälkeen taas kerran, että onpa mulla hieno ja mahtis harrastuskaveri, Hipessä on sitä jotakin :) Huomenna olis tarkoitus mennä omalle kentälle treenaamaan koko lössin kanssa, ettei ihan laiskistuta!

Paimennusta sisätiloissa

Tänään kotimatkalla pysähdyttiin pitkästä aikaa ihmettelemään lampaita, tällä kertaa sisätiloissa, kun saatiin sopivasti treenit sovittua. Neve on joskus paimentanut pienessä pyöröaitauksessa, joten arvelin, ettei sille ehkä tulisi ainakaan kovin suuria vaikeuksia toimia ahtaissa tiloissa; Hildan kanssa taas halusin kokeilla, mitä se lähtee tarjoamaan.

Neve pääsi ensin hommiin. Navetalle se meni reippaasti, sisätiloissa ehkä oli vähän varovaisemman oloinen, mutta tutki kuitenkin innoissaan uutta paikkaa. Mun koirat ei ole koskaan aiemmin käyneet navetassa. Neve sai kaulaansa lyhyen riimun siltä varalta, että se innostuu liikaa - tarkoitus oli opettaa sille oikeaa eläinten käsittelyä sekä suuntia.

Treenattiin molempien koirien kanssa kolmella lammaslaumalla: teuraaksi menossa olevilla uuhilla (niitä oli 10-20), sekä vajaan vuoden ikäisillä karitsoilla (tytöt ja pojat erillään, molemmissa laumoissa noin 20 päätä). Uuhet olivat tosi vauhdikkaita ja vikkeliä, karitsat taas vielä uteliaita eivätkä ihan itsestäänselvyytenä väistäneet koiraa - molemmissa ryhmissä oli siis omat haasteensa. Huonosti liikkeelle lähtevät laumat ovat kuulemma koiralle raskaita paimentaa, koska paine kasvaa. Vikkelästi liikkeelle lähtevien kanssa on taas osattava toimia rauhallisesti sen sijaan, että lähtisi vaan juoksemaan lauman perässä.

Lähdettiin Neven kanssa ensin harjoittelemaan suuntia: oikeaa ja vasenta, vikkelien uuhien laumalla ensin. Neve otti varmaan vähän painetta isosta laumasta (ollaan aiemmin paimennetty 4-6 lampaan laumaa) sekä ahtaista tiloista, sillä se pääasiassa keskittyi syömään lampaan tuotoksia heinien seasta. Kehuin sitä aina, kun se nosti päänsä ylös ja teki jotain muuta ;) Kun se alkoi kiinnostua hetkittäin lampaista, sen asenne ei ollut ihan optimaalinen (häntä ylhäällä, asento korkea). Kun päästin riimusta irti, Neve olisi lähtenyt jahtaamaan lampaita. Se oli kuitenkin hyvin kuulolla, joten sain sen kutsuttua pois.

Vaihdettiin uuhikaritsojen laumaan välissä. Lauma oli vielä isompi kuin edellinen, ja Neve keskittyi taas syömiseen. Se kuitenkin syömisestä huolimatta noteerasi koko ajan, miten lauma liikkui. Neveä vähän jännitti, kun muutama utelias uuhikaritsa tuli siihen tutustumaan, mutta se haisteli niitä ja sen jälkeen siirtyi toisaalle. Lähdettiin harjoittelemaan suuntia tässä vähän isommassa, mutta vaativammassa tilassa (tilassa oli pari ahdasta paikkaa, mitkä oli kokemattomalle koiralle aika vaativia). Neven apuna oli Poke, hommansa osaava paimenkoira, ja Neve vissiin tuumasi, että kun tuo toinen osaa homman, niin se voi keskittyä taas syömiseen. Tässä vaiheessa ryhdyimme puuttumaan siihen - kiellettiin ja estettiin sitä syömästä, kehuja tuli, kun Neve kiinnitti huomion toisaalle - joko lampaisiin tai minuun. Sovittiin, että minä kuljen Neven kanssa edeltä ja tuen sitä vaikeissa paikoissa, ja Poke avustaa perässä.

Neve ryhtyi tekemään töitä, kun se joutuikin ottamaan enemmän vastuuta. Ahtaissa paikoissa se tarvitsi minut näyttämään, minne sen pitää mennä, ja luomaan uskoa, että kun se vaan menee, niin lampaat kyllä väistää. Paikoissa, joissa oli enemmän tilaa, Neve eteni ohitseni ja kiersi oikealle puolelle lampaita. Pian se pääsi tekemään töitä ilman riimua, ja se pystyi hyvin tekemään töitä siitä huolimatta, ei lähtenyt hötkyilemään. Vaikean paikan jälkeen annettiin koiran hetken aikaa kuljettaa lampaita eteenpäin ja käskettiin maahan vasta sen jälkeen (ei pysäytetä vaikeaan paikkaan, vaan mennään vähän sen yli ja kehutaan sitten). Neven huomio oli koko ajan enemmän lampaissa, vaikka välillä sitä joutui muistuttelemaan, ettei syöminen enää sovi. Neve kesti hyvin sen, että siltä vaadittiin enemmän (lisättiin painetta), herkempi koira saattaisi heittää hanskat tiskiin. Jokusen hyvän toiston jälkeen lähdettiin Neven kanssa lyhyelle kävelylle ulos ja sen jälkeen Neve pääsi huilaamaan autoon siksi aikaa, että otettiin sama setti Hildalla.

Jos Neve oli mennyt reippaana navettaan, niin neiti Itsevarmuus sinne vasta reippaana menikin - lyhyt töpö ihan pystyssä ja se käveli sisään kuin olisi omistanut paikan (ja käynyt siellä noin miljoona kertaa aiemminkin). Hilda haukahteli (odotetusti) pari kertaa, niistä aloin heti alussa järjestelmällisesti kieltää sitä. Hildakin aloitti aikuisilla uuhilla, mutta sille ne olivat paljon vaikeammat kuin Nevelle. Nopeasti liikkuvat lampaat kiihdyttivät Hildaa, ja se taas sai sen toimimaan vähän tyhmästi. Haukkuminen on todennäköisesti Hildan tapa purkaa painetta, turhautumista ja toisaalta myös epävarmuutta. Palauttelin sitä, annoin palautetta haukkumisesta ja kehuin, kun se eteni rauhassa oikealla asenteella. Emme olleet pitkään uuhien kanssa, vaan siirryimme karitsojen luo.

Karitsoille Hilda haukkui aluksi samaan malliin kuin uuhille, mutta hiljalleen se alkoi tasaantua. Poke meni ensin edeltä ja Hilda perässä, sekä Anniina että minä ohjeistimme Hildaa. Paikoissa, joissa oli tilaa, Hilda pystyi toimimaan hyvin, mutta ahtaassa paikassa lampaat väistivät alta taas niin vikkelästi, että Hilda kiihtyi, mikä johti taas haukkumiseen. Maassa Hilda makasi yllättävän rauhassa. Kuljimme muutaman toiston jälkeen Hildan kanssa myös edellä ja Poke perässä, Hilda hakeutui myös aika kivasti oikeaan suuntaan, mutta ei ihan yhtä hyvin kuin Neve. Hilda pääsi myös pienen puhalluslenkin jälkeen autoon huilimaan, kun otin taas Neven töihin.

Neven kanssa mentiin toisella kerralla suoraan paimentamaan karitsoja. Neve teki töitä koko ajan paremmin ja paremmin, se uskalsi edetä ja tarvitsi apua oikeastaan vain ahtaissa paikoissa. Vaihdettiin pässikaritsojen laumaankin, siellä oli kaksi ahdasta paikkaa, jotka olivat haasteellisia. Niissä mun piti vain hyvin selkeästi näyttää, minne halusin Neven menevän (se yritti raasu kiivetä ruokintalinjastolle, kun seisoin huolimattomasti ahtaan nurkkauksen edessä). Tuntui itsestä ihan mahtavalta, kun pelattiin Neven kanssa niin loistavasti yhteen, se tuntui jo ihan paimennukselta!

Otettiin loppuun vielä lyhyt pätkä uuhien paimennusta. Siellä painetta kertyi hieman enemmän, se tuli ilmi pienenä ääntelynä käskettyäni Neven maahan. Neve teki kuitenkin tosi hienosti töitä, vaikka lauma liikkuikin enemmän. Anniina sanoi Neven työskennelleen aluksi vähän levottomasti, mutta loppua kohti siltä saatiin tasaisia ja hyviä suorituksia.

Hildan kanssa aloitettiin myös karitsoilla, ja siellä tuli heti selväksi, että Hilda oli väsynyt ensimmäisestä treeneistä Neveä enemmän - haukku oli edelleen herkässä ja Hildalla kiehui herkästi yli. Otin Hildan ensin lyhyeen riimuun ja aloiteltiin taas kiertelemällä lammaslaumaa ja kuljettamalla sitä puolelta toiselle. Sain palautella Hildaa haukkumisesta useamman kerran ennen kuin se alkoi taas rauhoittua. Todettiin kuitenkin siinä jo saman tien, että Hildaa ei kannata viedä uuhia paimentamaan, koska harjoitus on sille todennäköisesti liian vaikea. Muutaman rauhoittelevan maassa makaamisen aikana Hilda alkoi olla jo parempi, ja se pystyi tekemään hetkittäin tosi hyvin töitä. Pässikaritsoja paimentamaan mennessä havaittiin, että Hilda kestää toistoja hyvin, mutta yksittäinen harjoitus ei voi kestoltaan olla kovin pitkä, koska se väsyy nopeasti. Väsyminen tuli ilmi ylikiehahtamisena. Ennen kiehahtamista Hilda eteni hyvin ja keskittyi lampaisiin hyvin, mutta rajan ylitys tapahtui ihan silmänräpäyksessä. Kerran ehdin ahtaassa nurkassa Hildasta nähdä, että se kiehahtaa hetkenä minä hyvänsä, ja ehdin väliin antaa sille käskyn, mikä pelasti tilanteen, kun Hilda ei sitten kiehahtanutkaan. Anniina seisoi Poken kanssa toisen ahtaan paikan tukkeena ja paimensimme pässejä isoimmassa tilassa, jossa vain yhdessä nurkassa oli ahtaampi kohta. Se vähensi kiehahtamisia ihan merkittävästi, koska pässit liikkuivat tasaisemmin.

Pässit kävivät uteliaina tekemässä Hildaan tuttavuutta Hildan maatessa paikallaan. Siinä, missä Neveä lampaiden tuttavuuden tekeminen vähän jännitti, Hilda oli ihan rauhallinen. Opetettiin molemmille alkeita siihen, että kun menee vain lampaita päin, ne kääntyvät kyllä. Tämä toteutettiin niin, että koira näki, kun kädellä tavoiteltiin lampaan päätä (mihin ne eivät halua, että kosketaan), ja kehuttiin koiraa, kun lammas kääntyi pois. Näin saadaan koira uskomaan, että se käänsi lampaan pois, vaikkei se tosiasiassa tehnytkään mitään ;) Neveä jännitti mennä lampaita päin, sitä paineisti lampaiden tuijotus. Hildalla sen sijaan ei puuttunut rohkeutta mennä lampaita kohti, vaikka lampaat sitä tuijottivatkin, ja se uskalsi mennä ahtaisiin väleihinkin rohkeammin kuin Neve. Kun se makasi maassa ja käänsin yhden lampaan takaisin, Hilda nousi ylös ja oli menossa lampaan perään - se hiffasi heti, mistä harjoituksessa oli kyse.

Minä sain kehuja rauhallisuudesta ja hyvästä koirien lukutaidosta, tää oli pakko kirjata ylös, koska niin usein menee ohjaajan osalta metsään ;) Mietin koko kotimatkan, miten paljon mun rauhallisuus ja ihan koirien kehuminen, kun ne tekevät oikein, merkkaavat mun koirille. Mitenköhän monta kertaa se pitää oppia, ennen kuin se menee takaraivoon?

Juteltiin Anniinan kanssa vielä lopuksi, että paimennus olisi etenkin Hildalle tosi hyvä laji. Se olisi oivallinen laji opettaa Hildalle malttia ja kärsivällisyyttä, koska kiehahtamisella se ei saavuta mitään. Samat jutut, mitä Hilda ilmensi paimentaessaan, tulevat arjessakin esiin ihan päivittäin. Vaikka pidän Hildaa tietyllä tapaa mun koirista lauhkeimpana, niin etenkin kiihdyttävissä tilanteissa se on kuin raketti ja käyttäytyy tismalleen samalla tavalla kuin lampailla: se haukkuu, isottelee ja toimii ihan hömelösti. Olen luonnetestitermistöllä tulkinnut Hildan käytöstä terävyydeksi yhdistettynä hyvään toimintakykyyn ja vilkkauteen. Aika sitten näyttää, olenko tulkinnut sitä oikein vai onko taustalla muutakin.

Hilda ja Neve ovat olleet päivän paimennusrupeamasta ihan poikki. Niillä olikin melkoinen työ. Toivottavasti päästään talven aikana pari kertaa käymään lampailla, nämä perusasiat olisi hyvä olla kunnossa laidunkautta ajatellen.