Oujee, projekti nouto edistyy!

Hildan projekti nouto edistyy. Aloitettiin treenit kapulaan otettavalla kontaktilla niin, että istuin sohvalla. Kokeilin laskea kapulan lattialle, Hilda poimi sen eikä heti sylkäissytkään sitä ulos, kun palkkaa ei tullutkaan. Kehuin ja palkkasin hyvistä kapulan pidoista, on oltava tarkka, ettei palkkaa kapulan puremisesta eikä sillä häsläämisestä. Hilda oppii nopeasti, mistä palkka tulee. Tänään saatiin muutaman sekunnin pitoja Hildan maatessa lattialla, ihan superia!

Seuraamisissa pylly teki töitä aika hyvin, täyskäännöksessä hakeutui liiaksi eteen. Lähettelin myös kiertämään tuolia ja tulemaan siitä seuraamaan, hyvin haki oikean seuraamispaikan. Täyskäännöksissä on tullut viime päivinä niin paljon virheitä, että täytynee palata taaksepäin ja tehdä ihan helppoja namin avulla.

Neve teki superhienot kaukot, vähensin käsiapuja ja silti tekniikka pysyi hyvänä. Neve työstää hyvin taaksepäin seiso-istu ja seiso-maahan -vaihdoissa. Muutaman kerran sekoitti seisomisen maahanmenoksi, mutta lähietäisyydellä käsimerkitkin muistuttavat paljon toisiaan.

Liikkeestä istumisessa Neve teki myös hyviä toistoja, nyt ei enää arvo jäävää liikettä kuin aiemmin. Seuraamisissa oli enemmän ajatusta oikean paikan suhteen, sivuaskeleissa vasemmalle mentäessä yritti tarjota eteen tulemista. Sivuaskeleet voisi ottaa muutamalle päivälle teemaksikin.

Rini oli liekeissä myös, se teki innoissaan pientä seuraamispätkää ja eteen tuloja. Merkille lähti myös hyvin, hyvin tarjosi oikeaa paikkaa, kun vaan ensin löysi sen ;) Rini teki myös parin päivän tauon jälkeen kaukoja eteisen käytävällä, välimatka varmaan 3-4m. Vähän epävarman oloinen oli vaihtojen suhteen, vaikka aloitti kyllä suorittamaan oikein. Lisää harjoitusta vaan.

Sisäsulkeiset jatkuu

Joka ilta on edelleen jatkettu sisäsulkeisia.

Hildan nouto on notkahtanut hieman eteenpäin, se tarjoaa jo vähän pitempää kontaktinottoa kapulaan ajoittain. Ehkä se tästä lähtee. Sisällä tekee kivaa seuraamista, pylly välillä vähän seilaa. Mun pitäisi varmaan osata merkata sille vielä selkeämmin, milloin se tekee oikein ja milloin ei.

Rini on alkanut hakeutua tosi innokkaasti perusasentoon, se niin tykkää naksuttelusta. Eteen istumiset on vähän epävarmat, joten tänään tehtiin innokkaita eteentuloja niin, että hetsasin sitä kovasti ja tehtiin ihan helppoja. Eilen oikea ja vasen olivat ihan hukassa, Haukkuvaarassa tehty treeni taisi tuoda lisää epävarmuutta. Tänään sen sijaan merkki muistui hyvin mieleen, siihen saatiin tosi hyviä toistoja.

Neven kaukot ovat hyvällä mallilla, se työstää vaihtoja taaksepäin. Olen vähitellen yrittänyt vähentää käsiapuja, taidan yrittää ne häivyttää ensin pois kokonaan ennen kuin alan ottaa enemmän etäisyyttä. Neven seuraaminen levähti taas Haukkuvaaran jälkeen, alkoi taas edistää. Parin illan sulkeisten ajan muistuteltiin tuttiseuraamisella ja palkkauspaikalla oikeaa paikkaa, ja tänään seurasi taas paremmin oikealla paikalla. Kyllä se on joskus pienestä kiinni. Metallikapulaa haki tänään innoissaan. Kurretemppuunkin tuli jo ajatusta mukaan.

Monet treenit päivittämättä

Pari päivää taukoa bloggauksesta, ja oon varmaan ehtinyt jo unohtaa puolet jutuista, joita tänne pitää kirjata. Aloitetaan torstai-illan sisätreeneistä.

Neven kanssa on jatkettu kaukojen hiomista sivupalkoilla, ja etenkin seisomaannousut paranevat koko ajan. Hyvä tekniikka seiso-istu -vaihdossa, peruuttaa selvästi taaksepäin. Vähän kurkottaa eteenpäin istumasta ja maasta seisomaan noustessa, muttei kuitenkaan tule eteenpäin. Luulen, että korjaantuu, kunhan saadaan palkka myös taakse.

Metallinoutoa olen ottanut myös vähän sisällä, pääsääntöisesti ote kapulasta ihan ok, joskus sen verran kevyt, että tiputtaa. Täytyy vahvistaa otetta ja harjoitella lisää.

Neven seuraaminen näyttää ihan erilaiselta kuin suurimpien epätoivon hetkien aikaan, se tuntuu nyt löytäneen takapuolensa ja on innokas sitä käyttämään.

Hildan sisätreeneissä on jatkettu noudon alkeita, alaleuan painamista kädelle, kurretempun alkeita ja seuraamista. Noudon alkeissa en vielä vaikeuttanut kriteeriä, edelleen palkka tulee pelkästä kapulan tökkäämisestä tai suussa käyttämisestä. Alaleuan painaminen kädelle vähän pitemmäksikin aikaa ei tunnu olevan Hildalle ongelma, se hiffasi tosi nopeasti naksuttelemalla, mitä siltä haluan. Leukaa tosin ei voi painaa mun kädelle ennen kuin käsi on nuoltu pari kertaa läpi ;)

Kurretempun alkeissa Hildalla oli vähän haasteita tasapainon kanssa, tässä kohtaa varmaan töpöhäntä näyttelee jonkinlaista osaa. Jatketaan harjoituksia ja katsotaan. Seuraaminen on sisällä aika hyvässä kuosissa, vire on siinä optimaalinen. Täyskäännöksen jälkeiset liikkeen jatkamiset ovat parempia, mutta vielä pitää hioa, että jää lihasmuistiin pyllyn oikea paikka.

Rinin kanssa tehtiin kaukoja pitkällä matkalla, ne meni hyvin. Perusasennoissa ja eteen istumisessa vaikeampia kulmia, eteen istumiseen tarvitsi vähän apua. Sivulletuloista ei ole tarvinnut nyt vähään aikaan enää kovinkaan usein antaa palautetta, mutten vielä usko, että ongelmat on selätetty ;)

***

Perjantai-illaksi meidän treeniporukka varasi pienemmän kentän Haukkuvaaran lämpimästä hallista, siellä oli ohjelmassa ensin tokoa ja sitten agilityä. Ilmoitin mukaan kaikki koirat, niin harvoin pääsee treenaamaan vieraaseen halliin, ja lämpimässä treenaaminenhan on ihan luksusta.

Hilda aloitti seuraamisella, joka levisi vieraassa paikassa ja uusissa häiriöissä kuin jokisen eväät. Katsoin suorituksen videolta eilen, ja seuraaminen näytti videolla vielä pahemmalta kuin miltä se tuntui tehdessä :D Hyvää treeniä, jälkeenpäin ajateltuna mun olisi ollut järkevämpää tehdä tosi helpotettu treeni uudessa paikassa. Ensi kertaa ajatellen siis naksutin mukaan ja paljon namppaa.

Hyppyä tehtiin ensin hyppyyttämällä Hildaa edestakaisin hypyn yli, siinä ei ollut ongelmia, vähän ehkä halukkaampi tulemaan mullepäin. Pian vaihdettiin Ellin tilalle targetti, sinne Hilda hakeutui hyvin, joskin pari kertaa seisahtui jo ennen targetille menoa. Täytyy vielä suunnitella, miten tämän liikkeen kanssa edetään, opetetaanko liimautumaan targetille vai otetaanko etupalkka mun lähtiessä kävelemään koiran viereen.

Luoksetulo oli vauhdiltaan hyvä, eteen istui vinosti, mutta muuten oikein näppärä suoritus.

Hildan ohjaamattoman treenin aikana jatkoin seuraamista, se meni vähän paremmin, Hilda oli ehtinyt ehkä vähän siedättyä häiriöön. Tein molemmat jäävät, joista maahanmeno oli hyvässä muistissa, seisomiseen tarjosi ensin istumista, mutta seisominenkin muistui. Selvästi odottamaan jääminen oli vaikeampaa vieraassa paikassa, tämä täytyy muistaa jatkossa, kun halliin pääsee treenaamaan. Palkkasin muutaman kerran odottamisesta, siitä oli apua. Lopuksi otin luoksetulon uudestaan, se oli tosi vauhdikas ja eteen istuminenkin oli parempi.

Neve oli ihan tulessa hallissa, niin intoa täynnä. Tein sen kanssa seuraamista vähän pitemmän kaavion, ja Neve käytti takapuoltaan ihan mielettömän hyvin ja teki varmaan samalla elämänsä parhaan seuraamisen. Oikealle käännöksessä paikka lähti vähän lipsumaan, sitä täytyy vielä tehotreenata sisällä.

Neven kanssa otin myös hyppynoutoa. Neve lukitsi katseen kapulaan ennen kuin edes ymmärsi, että edessä oli estekin, ja kun heittoni meni vinoon, se sinkaisi suoraan hakemaan pelkän kapulan, hyppy jäi suorittamatta. Pääsinpä palkkaamaan hyvästä noudosta. Otin välissä pelkän hypyn, alkuihmetyksen jälkeen Neve suoriutui hyvin. Tämän jälkeen kaikki noudot tehtiin hypyn kautta, ja Neve teki ne tosi hienosti.

Rinin kanssa tein ensimmäistä kertaa hyppynoutoa metallikapulalla. Rinin ote kapulasta on vähän kevyt, mutta kuitenkin riittävän napakka - se pysyy suussa hypätessä eikä kalise hampaita vasten. Saatiin useampi hyvä toisto metallihyppynoudosta. Rinin kanssa oli myös tarkoitus tehdä seuraamista, mutta se sitten kiireessä kuitenkin jäi, oli aika tiukka aikataulu. Tein ohjattua noutoa kahdella kapulalla, mutta etenin liian nopeasti. Olen kotona lähettänyt merkiltä oikealle tai vasemmalle, nyt sain tyhmyyskohtauksen ja yritin lähettää ensin merkille ja siitä oikealle tai vasemmalle - jossa oli alustan sijaan kapula. Liikaa uusia juttuja kerralla. Rini teki vaatimustason jyrkkään nousuun nähden ihan hyvän treenin, vähän sillä meni merkille lähettämiskäsky sekaisin, se yritti juosta suoraan kapulalle. Kun pari kertaa jouduin kutsumaan sen pois, se näkyi heti epävarmuutena. Tyhmälle ohjaajalle note to self: etene hitaasti.

Agilityssä tehtiin irtoamisharjoituksia hypyillä ja yhdellä putkella, hyppyjen rimat oli 35cm korkeudessa. Aino käytti Riniä esimerkkikoirana, Rinin agit sain videollekin, ne tässä alla:

Rini oli aivan innoissaan päästessään agiliitämään :)

Hildan kanssa jatkettiin heti Rinin perään. Hilda oli elämänsä toista kertaa agilityharkoissa, mutta muisti putken ja hypyt oikein hyvin. Ketjutettiin hiljalleen Hildalle esteitä useampi, ensin tehtiin putki, jonka jälkeisen hypyn takana Aino oli palkkaamassa pallolla. Kun putki ja hyppy sujuivat, lisättiin putken eteen hyppy, sitten toinen, lopulta tehtiin siis jo neljän esteen rataa :D Hildalla oli mielettömästi vauhtia, se vain suhahti ohi. Siitä olisi varmaan odotettavissa melkoinen tykki agilityradoille:




Nevekin pääsi ihan treenin lopuksi tekemään agilityä, mutta sitä ei saatu videolle :( Neve irtosi hyvin ja kuunteli tosi kivasti ohjausta, sekin oli niin onnellinen päästessään agilityesteille. Voihan se olla, että pitää jattilaan hakea itsenäinen treenilupa, niin päästäisiin harjoittelemaan esteitä ja tekemään vähän enemmän osaavien kanssa ratapätkää.

Eilen illalla Neve teki pienet sisätreenit, kun näytin Saijalle, mitä Neven kanssa on viime aikoina puuhasteltu. Kaukot meni kivasti, kertaalleen tosin oma-aloitteisesti söi toiset sivupalkat, pikku possu. Kurretemppua muistuteltiin myös mieleen, pari hyvää toistoa saatiin. Lopuksi vielä metallinouto, ensimmäisellä  kerralla ote oli niin väljä, että kapula tippui lattialle, mutta toisella kerralla tuli käteen asti.

Vielä ne sisätreenit

Myöhäisillan treeneissä Neve teki seuraamista, kurretempun alkeita ja kaukoja, Hilda seuraamista, eteen istumista (ja siihen tuloa), kaukoja, noudon alkeita ja kuonon painamista kädelle, Rini taas perusasentoja ja eteen istumista (ja siihen tuloa), kaukoja ja oikeaa ja vasenta.

Neven seuraaminen alkaa sisätiloissa näyttää jo varsin hyvältä. Jos paikka hairahtuu vääräksi, se hakee sen uudestaan tai korjaa. Käännökset ovat aika napakoita ja sivuaskeleetkin hyviä. Sisätiloissa ei pitempiä kaavoja saa oikein tehtyä, joten on siirryttävä seuraamisen kanssa ulos. Perjantaina ollaan menossa Haukkuvaaraan treenaamaan, siellä siis seuraamista ainakin tiedossa.

VIP-pupsien tämän kuun tempputreeninä tehdään kurrea, ja ajattelin Nevellekin tempun opettaa (tai ainakin yrittää), sille kun ei temppuja juuri ole opetettu. Neve osaa namin kanssa nousta takajaloilleen ja pyörähtää ympäri, ja kurrenkin namin kanssa. Nyt yritän saada kaikille opetettua kurren, siitähän voisi saada ihan hauskan ryhmäkuvan joskus ;)

Kaukoissa oli sivupalkat, jotka häiritsivät enemmän kuin eilen. Pari kertaa Neve hairahtui tulemaan eteenpäin palkkaa hakemaan, siitä palauttelin. Tänään tehtiin pääasiassa seiso-istu-seiso -vaihtoja. Alkusähläämisen jälkeen saatiin useampi hyväkin toisto, Neve työstää hyvin taaksepäin istumista. Josko sen kanssa ei näitä tarvitsisi jankata vuosia ;)

Hildan kanssa otin seuraamista vähän silläkin ajatuksella, kun se ei ulkona tänään meinannut onnistua. Sisällä ei mitään ongelmaa tehdä vähän pitempääkin pätkää, pilli pysyi kiinni. Keskityttiin seuraamisessa täyskäännökseen ja siitä matkan jatkamiseen. Ensin pylly lähti aukeamaan, mutta parin palauttavan jälkeen Hilda alkoi työstää takapuolta taas paremmin.

Eteen Hilda hakeutui aika hyvin istumaan, otin jo vähän vaikeutettuna, kun suoraan se osaa suunnilleen eteen tulla. Autoin kuitenkin, ettei pääsisi tekemään väärin. Hildan kaukot eivät tänään menneet niin hyvin, sillekin sivupalkat tuottivat ongelmia jopa siinä määrin, ettei se meinannut nousta millään istumaan. Sujui paremmin, kun otin lopulta sivupalkat pois.

Noudon alkeet taas sujuivat hyvin, kun palkkasin kosketuksesta, töksäytyksestä tai kapulaan koskemisesta. Tehdään nyt vaan näitä harjoituksia joitakin päiviä, Hilda tarjoaa välillä luonnostaan vähän enemmän kuin mistä se edelliskerralla sai palkan. Ehkä se jossain välissä keksii tarjota ottaa kapulan kokonaan suuhun tai jotain ;)

Mun oli lopuksi tarkoitus ottaa Hildallekin kurrea, mutta päädyinkin kokeilemaan, ymmärtäisikö Hilda tarjota kuonon painamista mun kämmenelle. Aluksi naksautin kämmenen hipaisusta leualla, siinä pitikin olla aika nopea, sillä hipaisu tuli yleensä heti sen jälkeen, kun käden nuoleminen loppui. Muutamalla (ilmeisesti oikea-aikaisella) naksautuksella päästiin jo tilanteeseen, että Hilda painoi koko leuan mun kämmenelle ja pitikin siinä hetken. Se on fiksu tyttö, kun vaan osaa vahvistaa toivottua käytöstä oikeaan aikaan :)

Rinin kanssa hiottiin perusasentoja, Rini aloitti treenin tekemällä oikein näyttävän sivulletulon takaperin peruuttaen. Rinillekin otin eteen istumiseen tuloja pienistä kulmista, Rini ei oikeastaan tarvinnut apuakaan oikeaan paikkaan hakeutuakseen. Palkkasin sekä eteen istumisesta että siitä sivulle tulosta, Rini hakeutui tosi hyvin sivulle.

Oikean ja vasemman treeniä tehtiin targeteilla, muutama virhe tuli, mutta olohuoneen sisustus toi omia haasteitaan. Näitäkin pitäisi tehdä ulkona ja harkita hiljalleen kapuloiden tuomista mukaan liikkeeseen.

Kaukot otettiin eteisen käytävän ja makkarin suoralla, välimatkaa varmaan 1-1,5m enemmän kuin aiemmissa sisätreeneissä, jotka tehty olkkarissa. Rini teki hyvät vaihdot, en ainakaan nähnyt sen tulevan eteenpäin. Lisää haastetta vaan kehiin!

Vippitreenit

Tän viikon vippitreenien teemana oli nouto, sen lisäksi tehtiin paikkamakuuta ja seuraamista. Pakkasta oli -14, joten yritettiin aika napakka setti vetää.

Ensin luoksepäästävyys, Hildan pää pyöri hyrränä, kun se ei ollut vielä päässyt työmoodiin. Elliä lähti moikkaamaan ensimmäisellä kerralla vastaan, joten Elli käveli vielä toisen kerran Hildan ohi. Toisella kerralla sain namilla pidettyä vierellä.

Paikkamakuu otettiin koirilla takit päällä ja Hilda sai maata petarin päällä. Noin puoli minuuttia makasi ihan rauhassa ja paikallaan, sen jälkeen vaihtoi lonkkaa. Kävin kerran välipalkkaamassa, palkkauksen jälkeen makasi rauhassa paikallaan loppuun saakka. Kokonaisaika oli arviolta minuutin luokkaa.

Hildan noutotreenejä jatkettiin kahden lelun leikin harjoittelemisella. Ensimmäisellä kierroksella leikitin leluilla ja tehtiin siitä vaihtoja puolin ja toisin, Hilda hiffasi idean hyvin, vaikken muista aiemmin tätä tehneeni. Toisella kierrosella muistuteltiin ensimmäisen kierroksen vaihtoja muutaman kerran, sitten vaihdettiin saaliille. Kun päästin irti passivoituvasta lelusta, odotin koiran fokuksen siirtyvän toiseen leluun, ja kun fokus oli siinä, annoin käskyllä (wau) luvan irrottaa lelusta ja vaihtaa toiseen. Toisen lelun heitin kauemmas ja Hilda sai hakea sen, sillä välin minä otin koiran hylkäämän lelun ja sillä sama juttu. Elli sanoi Hildan kahden lelun leikin olevan kuin oppikirjasta, se vaihtoi kyllä hyvin lelusta toiseen.

Muutaman saalistoiston jälkeen otettiin toisen lelun tilalle noutokapula. Hetsasin ensin kapulaan, otin koiraa pannasta ja heitin kapulan kauemmas. Elli kävi vielä hetsaamassa kapulaan lisää ja heitti vähän kauemmas. Päästin Hildan irti ja se juoksi kapulalle ja tarttui siihen. Se ehti tiputtaa kapulan jo vähän ennen kuin annoin luvan irrottaa kapulasta ja singota leluun. Toinen toisto tehtiin ilman, että Elli kävi enää heittämässä kapulaa kauemmas. Hilda juoksi kapulalle (pientä ääntelyä kapulalle juostessa), tarttui siihen ja lähti juosten mua kohti. Ehti tuoda lähemmäs kapulaa kuin ensimmäisellä kerralla, annoin wau-käskyn, jonka jälkeen Hilda irrotti kapulasta ja juoksi lelun perään. Meni siis tosi hyvin!

Seuraamistreenit sitten eivät tänään menneet ihan niin mallikkaasti, ääntelyä oli taas ilmassa. Elli teki havainnon, että ääntely lisääntyy, jos ensimmäisen "pienen" jutun jälkeen ei tule naksautusta. Nyt ei auttanut oikein rutiinin rikkominenkaan. Ääntely helpotti hetkeksi, kun kokeiltiin ottaa takki pois päältä. Lopulta piti jättää treeni kesken, kun mun oma huumorintaju oli koetuksella. Näin jälkikäteen mietin, että ensi kertaa ajatellen seuraamistreeni (ja kaikki muut vähänkin rauhallisuutta edellyttävät harjoitukset) kannattaa tehdä ennen kiihdyttävää treeniä.

Hildan odotettua autossa jonkin aikaa otettiin targettitreenin lomassa vähän seuraamista. Hilda tarjosi targettia tosi hyvin, siihen voisi jo yhdistää käskynkin, pitää vaan ensin keksiä sellainen. Targetilta palkkaamisen jälkeen pyysin pari kertaa perusasentoon, ensimmäisellä kerralla tarvitsi useamman käskyn perusasentoon hakeutumiseen, seuraavilla tuli paremmin. Näissä ei ääntelyä ilmaantunut, mutta olin kyllä itsekin rennompi, kun nauratti Hildan töheltäminen targetille, se oli siitä niin innoissaan. Loppu hyvin kaikki hyvin sitten kuitenkin.

Lopuksi otettiin uusi luoksepäästävyys + paikkamakuu, tällä kertaa juoksutarkastuksen kera. Juoksutarkastuksessa ei ongelmia. Luoksepäästävyys oli parempi kuin treenien alussa, mutta oli myös nami kädessä koko ajan. Paikkamakuuhun jättäessä kuulin pienen pihauksen, mutta hiljeni sen jälkeen ja makasi rauhassa, painoi hetkeksi jopa pään maahan kesken makuun.

Kotiläksyksi saatiin jatkaa pitoharjoitusten alkeita, joten tehdään pieni sisätreenisetti vielä tänään.

Pienet sisätreenit

Eilisillan treeneistä innostuneena jatkoin nyt aamusta harjoituksia, Hildan kanssa projekti noutoa, seuraamista ja eteen istumista, Rinin kanssa seuraamista, perusasentoja ja metallinoutoa ja Neven kanssa seuraamista ja kaukoja.

Hildan kanssa aloitettiin tänään projekti noudolla, alkoi pian tarjota kapulan käyttämistä suussa. Palkka pitää vielä tässä vaiheessa antaa kaikesta kapulaan päin tulevasta, mun vaatimustaso nousee liian nopeasti. Jäin kapulan kosketuksesta ja suussa käyttämisestä odottamaan, jos jonkinlaista pitoa saisi samalla, ja se johti ääntelyyn sekä sivulletulon ja maahanmenon tarjoamiseen. Voi tyhmä, ei voi edes ajatella etenevänsä tällä tahdilla. Laskin kriteeriä takaisin pelkkään kosketukseen, ja sillä saatiin loppuun pari hyvää toistoa.

Seuraaminen meni sen sijaan kivasti, jatkoin täyskäännösharjoituksia, ja nyt pylly alkoi pysyä linjassa, vaikka otin käännöksen jälkeen puolikkaan askeleen vielä jatkaen seuraamista. Perusasentoon Hilda hakeutuu hyvin, ja eteen istumisetkin on pääosin jo aika suoria. Hildallekin voisi vähitellen ottaa mukaan eri kulmia, joista tulla eteen.

Lopuksi otin vielä ihan muutaman toiston noudon alkeita matalilla kriteereillä, niillä saatiin hyvät ja rauhalliset toistot.

Rinin kanssa aloitettiin metskulla, sitä Rini toi hyvin. Riniä pitäisi viritellä evl-tunnelmiin ja ottaa hyppyä metallikapulalla.

Perusasennoissa oli tänään vähän viilattavaa, mutta annoin palautteen vinoista perusasennoista, palautteen jälkeen Rini yritti kovasti parantaa ja lopulta aina onnistuikin. Harjoitukset jatkuu. Seuraamisessa Rini parantaa koko ajan, käännöksiä pitää vaan tehdä paljon myös ulkotreeneissä, jos niitä saisi vähän tiiviimmiksi. Sisällä ne alkavat näyttää jo ihan hyviltä.

Neven kanssa jatkoin seuraamistreenejä myös, ja ne sujui ihan superisti - Neve oli innoissaan ja käytti takapuoltaan tosi hyvin! Sivuaskelissa on edistytty, samoin seuraamispaikassa. Neve paikoitellen jopa ylikäyttää takapuoltaan (takapuoli kääntyy mun selän taakse), mutten ole siihen ainakaan vielä toistaiseksi puuttunut. Pääasia, että pylly on löytynyt.

Kaukoissa jatkoin eilisestä niin, että piilotin namikipon selkäni taakse ja ohjasin kädellä. Neve kyttäsi edelleen kippoa, ja sen piilottaminen selän taakse sai sen pyrkimään vielä hanakammin eteenpäin. Laitoin sivupalkat Neven molemmille puolille, ja ne olivatkin Nessulle aika iso häiriö. Se pystyi kuuntelemaan ja seuraamaan ohjausta, mutta katseli nameja kaihoisasti ;) Tehtiin tällä kertaa pääasiassa seiso-maahan-seiso -vaihtoja, seisomiseen tarvitsi useamman käskyn häiriön vuoksi, mutta loppua kohti kuunteli koko ajan paremmin, viimeisellä nousi ensimmäisellä käskyllä seisomaan. Sivupalkat auttoi eteenpyrkimishalukkuuteen, suunta oli enemmänkin taaksepäin. Tästä on hyvä jatkaa :)

Sisätokoa ja Hildan uusi treeniteema

Tänään otettiin tokoa sisätiloissa Ellin valvovien silmien alla.

Neven kanssa tehtiin seuraamista, eteen istumista, metallikapulaa ja kaukoja. Kaukoissa muistuteltiin mieleen vaihtoja, seisominen sujuu jo aika hyvin. Kysyin vinkkejä, miten vähitellen vaikeuttaa treeniä, ja Elli ehdotti, että ohjaisin kädellä ilman, että nami on kädessä, ja vaihdon jälkeen vasta palkka. Kokeiltiin, ja se toimi hyvin. Neve kyttäsi tosin namikippoa, se pitää jossain välissä häivyttää pois, pitää sitä vaikka selän takana vaihtoja treenatessa. Neveä voisi myös vähitellen ryhtyä totuttamaan sivulla ja takana oleviin palkkoihin, sen painopiste on aika edessä vaihtoja tehdessä.

Seuraamisessa Neve työsti hyvin takapäätään, sivuaskelissa jopa vähän korostuneesti. Nevellä alkaa olla taas hyvä ja selkeä ajatus siitä, missä sen pitää perusasennossa ja seuraamisen aikana olla. Otettiin vielä lyhyitä pätkiä, käännöksiä. Täytyy muistaa, missä kohtaa naksauttaa: mieti, mitä treenaat ja missä kohtaa naksautus tulee.

Eteen istumiset oli Neveltä tosi hyviä, kauempaa tullessa se tuppaa jäämään vielä vähän vinoon. Näitä pitää harjoitella vaan paljon ja eri kulmista.

Metallinoutoa harjoitellessa Neve ei tuntunut edes huomaavan, ettei kapula ole puinen, se piti tosi hyvin kapulasta kiinni ja toi sitä mulle eteen. Muista palkata pallolla, se on paras palkka!

Rinin kanssa ohjelmassa oli myös seuraamista, perusasentoja, metallinoutoa, kaukoja ja kiertämistä. Rini oli hyvässä vireessä, aloitettiin seuraamisella, eikä liikkeelle lähdössä tullut yhtään piippausta! Tiukka ja järjestelmällinen mustavalkoisuus on tässä selvästi auttanut! Rini seurasi tosi kivasti.

Metallinoudossa Rini toi hyvin, mun piti palkata kapulan tuomisesta eteen (ja lähelle), mutta Elli huomautti hyvin kesken treenin mun palkkaavan luovutuksesta. Naksautus siis koiran tullessa ja istuutuessa, ei vasta sen jälkeen, kun otan kapulan suusta. Otettiin parit perusasentoon siirtymisetkin luovutuksen jälkeen, ja Rini työsti aika hyvin takapäätään. Tähän vaan samaa järjestelmällistä ja tiukkaa mustavalkoisuutta kuin piippaukseen lähtiessä, niin josko nämäkin alkaisivat taas sujua rutiinisti eikä vaan tuurilla!

Kaukot oli Rinillä hyvässä muistissa, yksi seiso-istu -vaihto meni seiso-maahan -vaihdoksi. Olen nyt jymähtänyt sisätiloissa treenaamaan olkkarissa ja samalla matkalla, vaikka käytössä olisi makkari + eteisen pitkä käytävä, jotka mahdollistaisivat välimatkan treenaamisen ja vaihtelun. Hyödynnä sisätreeneissä!

Lopuksi otettiin tuolin kiertämistä, Rini kiersi hyvin, Rini niin rakastaa kaikkea, mikä etäisestikin liittyy agilityyn.

Lopuksi Hilda, jonka kanssa otettiin seuraamista, kaukoja, noutoa ja käsikosketusta. Seuraaminen innokasta, aika hilkulla ollaan ääntämisen kanssa. Elli ehdotti, että otettaisiin muutaman lyhyen pätkän jälkeen jotain muuta välissä ja sit taas muutama lyhyt pätkä lisää seuraamista. Hilda työstää takapäätä hyvin, täyskäännöksen jälkeen takapuoli aukeaa, jos jatkan seuruuttamista. Tämän kanssa on edettävä rauhassa ja huolella.

Kaukoissa treenattiin istu-maahan-istu -vaihtoja, ensin nami kädessä, sitten kädellä ohjaten. Hilda tarjosi hyvin oikeita vaihtoja, vaikkei näitä vähään aikaan ole treenattu. Lopuksi otettiin sivupalkat mukaan, niitä Hilda ensin vähän ihmetteli, mutta antoi niiden olla, kun ohjasin kädellä muutamat vaihdot.

Noudon harjoittelemisessa lähdettiin nyt liikkeelle oikeasta mielentilasta ja paikalla pysymisestä. Hilda istui ensin mun edessä ja toisessa kädessä oli tunnarikapula, jota Hilda heti aluksi jo tarjosi ottamaan suuhun. Pari kertaa palkkasin ihan siitä, että otti suuhun, vaikka sylkäisikin heti ulos. Ellin ehdotuksesta otin namia toiseen käteen, jotta Hildan fokus saataisiin minuun päin. Se alkoi sen jälkeen tapittaa mun kasvoja ja unohti kapulan vähän niin kuin etukäteen arvelinkin. Naksaus + palkka tuli ensin vain siitä, että koira tarjosi liikettä minuun (ja samalla vähän kapulaan) päin pakituksen sijaan. Vähitellen alettiin vaatia jonkinlaista kontaktinottoa kapulaan, ensin riitti tökkäys kuonolla, pian Hilda keksi tarjota suuhun ottamista. Ensimmäinen setti venyi vähän turhankin pitkäksi, pitäisi aina muistaa olla ahnehtimatta.

Lopuksi otettiin helppo nenällä käden koskettamistreeniä, muutama toisto vain. Sujui kivasti ;)

Parin? tunnin tauon jälkeen otettiin Hildan kanssa toinen setti noutoa, ja päästiin jatkamaan lähes suoraan siitä, että Hilda tarjosi kapulan koskemista. Otettiin kolmisen toistoa ja lopetettiin treenit siihen, olivat oikein onnistuneet, koiran mielentila pysyi koko ajan rauhallisena. Tästä pyritään jatkamaan ahkerasti.

Elli ehdotti, että opettaisin Hildalle vielä sen erikseen, että se painaisi kuonon mun käden päälle, joka voitaisiin yhdistää noutoon. Ei huonompi ajatus, sen avulla voisi harjoitella rauhallista kapulan pitoa. Tämän kuukauden treeniteemana on nouto (Hildalla), sen lisäksi jatkamme edelleen seuraamisen parissa.

Vippitreenejä

Tänään oltiin ekaa kertaa joulutauon jälkeen vippiryhmän treeneissä Hildan kanssa. Koko joulun seutu vain löhöttiin, ei siis tehty kertakaikkiaan mitään järkevää yksiä sisätreenejä lukuun ottamatta. Toisaalta tauollakin on aina paikkansa. Tauko oli tehnyt tehtävänsä ainakin ohjaajalle, oli ihan käsittämättömiä blackoutteja esim. sen suhteen, miten targetilla treenataan...

Aloitettiin treenit Hipen kanssa siis targetilla. Naksuttelin, kun koira tarjosi targetille menoa, siitä heitin namin. Välimatkaa pidennettiinkin kesken treenin, kun Hilda tarjosi niin hyvin. Viimeisestä hienosta targetista sai pallon palkaksi.

Pallon tuonnissa Elli heitti ilmoille ehdotuksen, että ennen kuin yritän ottaa palloa koiralta, odottaisin, että se pitäisi rauhassa palloa ylhäällä (ei mälläystä, vaan pelkkä pito). Tätä täytyy treenata sisällä. Myös tilanteen rauhoittaminen kaikkinensa voisi auttaa asiaan.

Toisena juttuna tehtiin ekassa setissä liimautumistreeniä, eli koira jää paikalleen seisomaan kytätessään palkkaa (pallo), ja sen pitää pysyä paikallaan huolimatta siitä, mitä ohjaaja tekee. Hilda kaipasi vähän muistuttelua, mutta ihan hyvin meni. Muutaman hyvän toiston jälkeen siirrettiin palkka hyppyesteen toiselle puolelle koiran jäädessä seisomaan toiselle puolelle. Kävelin ensin estettä ympäri, ja kun Hilda pysyi hyvin, vapautin sen palkalle.

Toisessa setissä otettiin aluksi vähän seuraamista. En tiedä, jännitinkö yleisöä (Ellin lisäksi oli toinen vippiläinen treenaamassa) vai mitä, mutta seisoin jäykkänä kuin rautakanki, mikä ihmetytti Hildaa ja se sai sen ääntelemään. Elli tästä huomautti ja kehotti mua liikkumaan rennommin. Otettiin muutaman askeleen seuraamisia, perusasentoon tuloja, välillä istumista ja maahanmenoa, vapautuksen jälkeen kehuin ja palkkasin koiraa ja liikuin vähän samalla. Se toimi Hildalle tosi hyvin, ääntely unohtui. Pitäisi muistaa, että Hilda kestää kyllä multa jo kunnon kehuja.

Hyppyä ajatellen oli tarkoitus laittaa targetti hyppyesteen toiselle puolelle, lähettää koira targetille ja heittää sinne pallo, mutta ongelmana ilmeni jo aiemmin, että pallo on Hildalle palkkana niin suuri, että se jää mieluummin kyttäämään palloa. Emme yhdistäneet targettia vielä hypyn taakse vaan kokeiltiin ihan vaan sitä, että koiran mennessä targetille heitin sille pallon palkaksi. Ensimmäiset toistot olivat tosi hyviä, mutta toistojen lisääntyessä koira alkoi ensin varmistella targetille menoa, sitten se eteni puoliväliin ja jäi odottamaan lisäohjeita, lopulta jäi istumaan ja vaan tuijotti mua. Tämä harjoitus oli Hildalle tosi kuormittava, sillä oli selkeästi tosi iso ristiriita. Toisaalta ihan älyttömän hyvä treeni Hipelle, tätä täytyy muistaa tehdä toistekin.

Otettiin lopuksi hyppyä helppona lopputreeninä, Elli toimi avustajana hypyn toisella puolella ja hypytettiin Hildaa meidän välillä. Hilda kiersi esteen vain muutaman kerran, se alkaa selvästi hiffata, mistä hypyssä on kyse.

Oli oikein onnistuneet treenit, ja totesinpa treenien aikana ja niiden jälkeen taas kerran, että onpa mulla hieno ja mahtis harrastuskaveri, Hipessä on sitä jotakin :) Huomenna olis tarkoitus mennä omalle kentälle treenaamaan koko lössin kanssa, ettei ihan laiskistuta!

Paimennusta sisätiloissa

Tänään kotimatkalla pysähdyttiin pitkästä aikaa ihmettelemään lampaita, tällä kertaa sisätiloissa, kun saatiin sopivasti treenit sovittua. Neve on joskus paimentanut pienessä pyöröaitauksessa, joten arvelin, ettei sille ehkä tulisi ainakaan kovin suuria vaikeuksia toimia ahtaissa tiloissa; Hildan kanssa taas halusin kokeilla, mitä se lähtee tarjoamaan.

Neve pääsi ensin hommiin. Navetalle se meni reippaasti, sisätiloissa ehkä oli vähän varovaisemman oloinen, mutta tutki kuitenkin innoissaan uutta paikkaa. Mun koirat ei ole koskaan aiemmin käyneet navetassa. Neve sai kaulaansa lyhyen riimun siltä varalta, että se innostuu liikaa - tarkoitus oli opettaa sille oikeaa eläinten käsittelyä sekä suuntia.

Treenattiin molempien koirien kanssa kolmella lammaslaumalla: teuraaksi menossa olevilla uuhilla (niitä oli 10-20), sekä vajaan vuoden ikäisillä karitsoilla (tytöt ja pojat erillään, molemmissa laumoissa noin 20 päätä). Uuhet olivat tosi vauhdikkaita ja vikkeliä, karitsat taas vielä uteliaita eivätkä ihan itsestäänselvyytenä väistäneet koiraa - molemmissa ryhmissä oli siis omat haasteensa. Huonosti liikkeelle lähtevät laumat ovat kuulemma koiralle raskaita paimentaa, koska paine kasvaa. Vikkelästi liikkeelle lähtevien kanssa on taas osattava toimia rauhallisesti sen sijaan, että lähtisi vaan juoksemaan lauman perässä.

Lähdettiin Neven kanssa ensin harjoittelemaan suuntia: oikeaa ja vasenta, vikkelien uuhien laumalla ensin. Neve otti varmaan vähän painetta isosta laumasta (ollaan aiemmin paimennetty 4-6 lampaan laumaa) sekä ahtaista tiloista, sillä se pääasiassa keskittyi syömään lampaan tuotoksia heinien seasta. Kehuin sitä aina, kun se nosti päänsä ylös ja teki jotain muuta ;) Kun se alkoi kiinnostua hetkittäin lampaista, sen asenne ei ollut ihan optimaalinen (häntä ylhäällä, asento korkea). Kun päästin riimusta irti, Neve olisi lähtenyt jahtaamaan lampaita. Se oli kuitenkin hyvin kuulolla, joten sain sen kutsuttua pois.

Vaihdettiin uuhikaritsojen laumaan välissä. Lauma oli vielä isompi kuin edellinen, ja Neve keskittyi taas syömiseen. Se kuitenkin syömisestä huolimatta noteerasi koko ajan, miten lauma liikkui. Neveä vähän jännitti, kun muutama utelias uuhikaritsa tuli siihen tutustumaan, mutta se haisteli niitä ja sen jälkeen siirtyi toisaalle. Lähdettiin harjoittelemaan suuntia tässä vähän isommassa, mutta vaativammassa tilassa (tilassa oli pari ahdasta paikkaa, mitkä oli kokemattomalle koiralle aika vaativia). Neven apuna oli Poke, hommansa osaava paimenkoira, ja Neve vissiin tuumasi, että kun tuo toinen osaa homman, niin se voi keskittyä taas syömiseen. Tässä vaiheessa ryhdyimme puuttumaan siihen - kiellettiin ja estettiin sitä syömästä, kehuja tuli, kun Neve kiinnitti huomion toisaalle - joko lampaisiin tai minuun. Sovittiin, että minä kuljen Neven kanssa edeltä ja tuen sitä vaikeissa paikoissa, ja Poke avustaa perässä.

Neve ryhtyi tekemään töitä, kun se joutuikin ottamaan enemmän vastuuta. Ahtaissa paikoissa se tarvitsi minut näyttämään, minne sen pitää mennä, ja luomaan uskoa, että kun se vaan menee, niin lampaat kyllä väistää. Paikoissa, joissa oli enemmän tilaa, Neve eteni ohitseni ja kiersi oikealle puolelle lampaita. Pian se pääsi tekemään töitä ilman riimua, ja se pystyi hyvin tekemään töitä siitä huolimatta, ei lähtenyt hötkyilemään. Vaikean paikan jälkeen annettiin koiran hetken aikaa kuljettaa lampaita eteenpäin ja käskettiin maahan vasta sen jälkeen (ei pysäytetä vaikeaan paikkaan, vaan mennään vähän sen yli ja kehutaan sitten). Neven huomio oli koko ajan enemmän lampaissa, vaikka välillä sitä joutui muistuttelemaan, ettei syöminen enää sovi. Neve kesti hyvin sen, että siltä vaadittiin enemmän (lisättiin painetta), herkempi koira saattaisi heittää hanskat tiskiin. Jokusen hyvän toiston jälkeen lähdettiin Neven kanssa lyhyelle kävelylle ulos ja sen jälkeen Neve pääsi huilaamaan autoon siksi aikaa, että otettiin sama setti Hildalla.

Jos Neve oli mennyt reippaana navettaan, niin neiti Itsevarmuus sinne vasta reippaana menikin - lyhyt töpö ihan pystyssä ja se käveli sisään kuin olisi omistanut paikan (ja käynyt siellä noin miljoona kertaa aiemminkin). Hilda haukahteli (odotetusti) pari kertaa, niistä aloin heti alussa järjestelmällisesti kieltää sitä. Hildakin aloitti aikuisilla uuhilla, mutta sille ne olivat paljon vaikeammat kuin Nevelle. Nopeasti liikkuvat lampaat kiihdyttivät Hildaa, ja se taas sai sen toimimaan vähän tyhmästi. Haukkuminen on todennäköisesti Hildan tapa purkaa painetta, turhautumista ja toisaalta myös epävarmuutta. Palauttelin sitä, annoin palautetta haukkumisesta ja kehuin, kun se eteni rauhassa oikealla asenteella. Emme olleet pitkään uuhien kanssa, vaan siirryimme karitsojen luo.

Karitsoille Hilda haukkui aluksi samaan malliin kuin uuhille, mutta hiljalleen se alkoi tasaantua. Poke meni ensin edeltä ja Hilda perässä, sekä Anniina että minä ohjeistimme Hildaa. Paikoissa, joissa oli tilaa, Hilda pystyi toimimaan hyvin, mutta ahtaassa paikassa lampaat väistivät alta taas niin vikkelästi, että Hilda kiihtyi, mikä johti taas haukkumiseen. Maassa Hilda makasi yllättävän rauhassa. Kuljimme muutaman toiston jälkeen Hildan kanssa myös edellä ja Poke perässä, Hilda hakeutui myös aika kivasti oikeaan suuntaan, mutta ei ihan yhtä hyvin kuin Neve. Hilda pääsi myös pienen puhalluslenkin jälkeen autoon huilimaan, kun otin taas Neven töihin.

Neven kanssa mentiin toisella kerralla suoraan paimentamaan karitsoja. Neve teki töitä koko ajan paremmin ja paremmin, se uskalsi edetä ja tarvitsi apua oikeastaan vain ahtaissa paikoissa. Vaihdettiin pässikaritsojen laumaankin, siellä oli kaksi ahdasta paikkaa, jotka olivat haasteellisia. Niissä mun piti vain hyvin selkeästi näyttää, minne halusin Neven menevän (se yritti raasu kiivetä ruokintalinjastolle, kun seisoin huolimattomasti ahtaan nurkkauksen edessä). Tuntui itsestä ihan mahtavalta, kun pelattiin Neven kanssa niin loistavasti yhteen, se tuntui jo ihan paimennukselta!

Otettiin loppuun vielä lyhyt pätkä uuhien paimennusta. Siellä painetta kertyi hieman enemmän, se tuli ilmi pienenä ääntelynä käskettyäni Neven maahan. Neve teki kuitenkin tosi hienosti töitä, vaikka lauma liikkuikin enemmän. Anniina sanoi Neven työskennelleen aluksi vähän levottomasti, mutta loppua kohti siltä saatiin tasaisia ja hyviä suorituksia.

Hildan kanssa aloitettiin myös karitsoilla, ja siellä tuli heti selväksi, että Hilda oli väsynyt ensimmäisestä treeneistä Neveä enemmän - haukku oli edelleen herkässä ja Hildalla kiehui herkästi yli. Otin Hildan ensin lyhyeen riimuun ja aloiteltiin taas kiertelemällä lammaslaumaa ja kuljettamalla sitä puolelta toiselle. Sain palautella Hildaa haukkumisesta useamman kerran ennen kuin se alkoi taas rauhoittua. Todettiin kuitenkin siinä jo saman tien, että Hildaa ei kannata viedä uuhia paimentamaan, koska harjoitus on sille todennäköisesti liian vaikea. Muutaman rauhoittelevan maassa makaamisen aikana Hilda alkoi olla jo parempi, ja se pystyi tekemään hetkittäin tosi hyvin töitä. Pässikaritsoja paimentamaan mennessä havaittiin, että Hilda kestää toistoja hyvin, mutta yksittäinen harjoitus ei voi kestoltaan olla kovin pitkä, koska se väsyy nopeasti. Väsyminen tuli ilmi ylikiehahtamisena. Ennen kiehahtamista Hilda eteni hyvin ja keskittyi lampaisiin hyvin, mutta rajan ylitys tapahtui ihan silmänräpäyksessä. Kerran ehdin ahtaassa nurkassa Hildasta nähdä, että se kiehahtaa hetkenä minä hyvänsä, ja ehdin väliin antaa sille käskyn, mikä pelasti tilanteen, kun Hilda ei sitten kiehahtanutkaan. Anniina seisoi Poken kanssa toisen ahtaan paikan tukkeena ja paimensimme pässejä isoimmassa tilassa, jossa vain yhdessä nurkassa oli ahtaampi kohta. Se vähensi kiehahtamisia ihan merkittävästi, koska pässit liikkuivat tasaisemmin.

Pässit kävivät uteliaina tekemässä Hildaan tuttavuutta Hildan maatessa paikallaan. Siinä, missä Neveä lampaiden tuttavuuden tekeminen vähän jännitti, Hilda oli ihan rauhallinen. Opetettiin molemmille alkeita siihen, että kun menee vain lampaita päin, ne kääntyvät kyllä. Tämä toteutettiin niin, että koira näki, kun kädellä tavoiteltiin lampaan päätä (mihin ne eivät halua, että kosketaan), ja kehuttiin koiraa, kun lammas kääntyi pois. Näin saadaan koira uskomaan, että se käänsi lampaan pois, vaikkei se tosiasiassa tehnytkään mitään ;) Neveä jännitti mennä lampaita päin, sitä paineisti lampaiden tuijotus. Hildalla sen sijaan ei puuttunut rohkeutta mennä lampaita kohti, vaikka lampaat sitä tuijottivatkin, ja se uskalsi mennä ahtaisiin väleihinkin rohkeammin kuin Neve. Kun se makasi maassa ja käänsin yhden lampaan takaisin, Hilda nousi ylös ja oli menossa lampaan perään - se hiffasi heti, mistä harjoituksessa oli kyse.

Minä sain kehuja rauhallisuudesta ja hyvästä koirien lukutaidosta, tää oli pakko kirjata ylös, koska niin usein menee ohjaajan osalta metsään ;) Mietin koko kotimatkan, miten paljon mun rauhallisuus ja ihan koirien kehuminen, kun ne tekevät oikein, merkkaavat mun koirille. Mitenköhän monta kertaa se pitää oppia, ennen kuin se menee takaraivoon?

Juteltiin Anniinan kanssa vielä lopuksi, että paimennus olisi etenkin Hildalle tosi hyvä laji. Se olisi oivallinen laji opettaa Hildalle malttia ja kärsivällisyyttä, koska kiehahtamisella se ei saavuta mitään. Samat jutut, mitä Hilda ilmensi paimentaessaan, tulevat arjessakin esiin ihan päivittäin. Vaikka pidän Hildaa tietyllä tapaa mun koirista lauhkeimpana, niin etenkin kiihdyttävissä tilanteissa se on kuin raketti ja käyttäytyy tismalleen samalla tavalla kuin lampailla: se haukkuu, isottelee ja toimii ihan hömelösti. Olen luonnetestitermistöllä tulkinnut Hildan käytöstä terävyydeksi yhdistettynä hyvään toimintakykyyn ja vilkkauteen. Aika sitten näyttää, olenko tulkinnut sitä oikein vai onko taustalla muutakin.

Hilda ja Neve ovat olleet päivän paimennusrupeamasta ihan poikki. Niillä olikin melkoinen työ. Toivottavasti päästään talven aikana pari kertaa käymään lampailla, nämä perusasiat olisi hyvä olla kunnossa laidunkautta ajatellen.