Laiska päivittäjä tunnustaa syntinsä

Eipä ole taaskaan blogia päivitetty, voi hyi mua. Treenejä on kuitenkin jatkettu hyvään tahtiin ja edistymistäkin on tapahtunut.

Rini on jatkanut tokotreenejä, ja helmikuun lopussa aloitettiin myös dobon alkeiskurssi. Lisäksi Rini on käynyt muutaman kerran aksailemassa Ainon kanssa, viikko sitten sunnuntaina Aino osallistui Rinin kanssa Jenna Caloanderin agikoulutukseen:



Rini hyppii vielä matalia hyppyjä, koska ei ole mitään järkeä kahden vuoden tauon, steriloinnin, keisarileikkauksen ja mammaloman jälkeen provosoida sitä huonoihin hyppysuorituksiin, kun Rinin hyppytekniikka on lähtökohtaisestikin ollut huono. Kevään aikana nostetaan kuntoa, ja vähitellen rimat nostellaan maksikorkeuksiin, kun se alkaa tuntua hyvältä. Dobosta on varmasti tukea agilityyn, ja ainakin omaan silmään näyttää, että koiran ryhti on muuttunut paremmaksi. Kurssi kestää tämän kuun loppuun saakka, mutta suunnitelmissa oli hankkia dobopallo kotiin, jotta voidaan kotona jatkaa harjoituksia.

Tokossa Rinin kanssa on jatkettu evl:n liikkeiden hiomista. Seuraaminen alkaa olla ihan nättiä, hienosäätöä se vieläkin kaipaa, mutta meillä ei ole kiire mihinkään. Ruutuun on hiljalleen otettu merkkiä mukaan, ja se on sujunut ihan hyvin, Rini kaipaa vielä hieman lisää varmuutta merkiltä ruutuun lähetykseen. Luoksetulon pysäytyksiä olen treenannut hävettävän vähän, täytyy sen suhteen yrittää ryhdistäytyä. Tunnarissa on ollut pientä epävarmuutta, mutta vähitellen suoritukset ovat parantuneet. Ohjatun noudon suhteen on jatkettu oikean ja vasemman erottelua, hiljalleen pitäisi kapuloita ottaa mukaan. Sellaisena epävirallisena tavoitteena olisi saada Rini kisakuntoon loppukesään mennessä, mutta en ota tästä mitään paineita.

Neven kanssa on hiottu tokoa, seuraaminen on edistynyt huimasti, vaikka vielä paikka paikoin vanhoja virheitä tulee esille. Liikkeestä istuminen alkaa olla hallussa, luoksetulon pysäytyksetkin ovat menneet toistaiseksi ihan mukavasti. Ruutu on vielä alkutekijöissään, samoin tunnari. Kaukoissa ollaan päästy siihen, että seison noin metrin päässä koirasta ja ohjaan vaihtoja. Neve on kovin innokas, joten virheitä jonkin verran vielä vaihdoissa tulee, mutta sen tekniikka on pysynyt hyvin ainakin vielä toistaiseksi. Työstämme liikkeitä hiljakseen, kisoja ajatellen on vielä aika paljon tekemistä.

Neve kävi osteopaatilla perjantaina, ja sieltä ei onneksi löytynyt mitään sen isompaa: niskassa oli yksi nikamalukko ja lannerangassa yksi nikama vähän vinossa. Molemmat saatiin korjattua yhdellä käsittelykerralla eikä jatkoihin ainakaan tässä vaiheessa ole tarvetta. Pyysin ihan erityisesti osteopaattia ropeloimaan ristiluun aluetta ja sanomaan, jos siellä tuntuu jotain erityistä, mutta ristiluun seutu oli hyvässä kunnossa ja siellä oli hyvin liikettä. Tämä vahvistaa ennestään ajatuksiani, että Neven takapään ajoittaiset jumiutumiset ovat olleet lihasperäisiä.

Neven kanssa aloitamme rallytokon ensi kuussa, kurssia odotellaan jo innolla. Kävimme Saijan ja Ellin kanssa viime viikolla vähän jo ottamassa esimakua rallyilystä, kun Saijalla oli kyltit, ja näin pikatreenien perusteella laji tuntuisi kyllä kaikin puolin Nevelle varsin sopivalta.

Hilda jatkaa alkuvuotta pääasiassa tokoilun merkeissä. Eilen alkoi bh-kurssi, ja vip-ryhmän treenit jatkuvat normaalisti. Hildan kanssa olen yrittänyt saada treeneihin vähän vaihtelevuutta treenailemalla eri juttuja, ja ääntelyä ollaan yritetty saada ihan minimiin, tavoitteena saada se pois kokonaan. Tänään saatiin treeni, jossa koirasta kuului kerran hyvin vaimea "piih", muuten täysin äänetön treeni. Ääntely on vähentynyt merkittävästi, kun olen puuttunut siihen hyvin järjestelmällisesti niin arjessa kuin treeneissäkin. Olisi varmaan tämäkin käynyt helpommin, kun tähän olisi älynnyt puuttua koiran ollessa pentu, mutta eipä tullut ajatelleeksi, että tästä saisi ongelman aikaiseksi. Toisaalta olen ajatellut, että osa ääntelystä johtuu minustakin - Hilda ei ääntele läheskään niin paljon, jos olen rauhallinen ja rento, pienikin kireys nostaa ääntelymäärän ihan toisiin sfääreihin. Enemmän mulla kuitenkin on tuntu, että ääntely on Hildalle enemmänkin tapa kuin hermoista johtuvaa, en usko, että se muuten pystyisi noin hyvin kasaamaan itsensä.

Maastokausikin avattiin ennätysajassa viime viikolla, Rinin ja Neven kanssa ajettiin ensimmäiset jäljet ja Hilda pääsi hakuilemaan. Rinille ja Nevelle täytyy tehdä vähän vaativampia jälkiä, olen vähän turhan varovainen vaikeuttamaan treenejä. Neve on ryhtynyt hyvin ilmaisemaan keppejä, kun vähän helpotin keppien löytämistä, mutta vähitellen pitäisi sitäkin vaikeuttaa. Rinin kanssa ajattelin keskittyä janatreeneihin, että saataisiin janoihin varmuutta. Hildalla oli hyvin hakuilut muistissa, lähetystilanteen rauhallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kesää varten toiveissa olisi jättää tokoa vähän vähemmälle (sikäli kun pystyy :D) ja keskittyä kesän lajitarjontaan. Rinin ja Neven kanssa suunnitteilla on jälki, Neven kanssa jatketaan rallytokoa mahdollisuuksien mukaan. Rini aksailee Ainon kanssa. Hildalle olisi tavoitteena saada paikka hakuryhmään sekä paimennukseen, paimennusta olisi kiva jatkaa myös Neven kanssa. Tottistakin täytyy treenata, jos mielii pk-kisoja katsella, joten eiköhän kesäillat täyty taas monenlaisista treeneistä, vähän tietysti työvuoroistakin riippuen.

Monet treenit päivittämättä

Pari päivää taukoa bloggauksesta, ja oon varmaan ehtinyt jo unohtaa puolet jutuista, joita tänne pitää kirjata. Aloitetaan torstai-illan sisätreeneistä.

Neven kanssa on jatkettu kaukojen hiomista sivupalkoilla, ja etenkin seisomaannousut paranevat koko ajan. Hyvä tekniikka seiso-istu -vaihdossa, peruuttaa selvästi taaksepäin. Vähän kurkottaa eteenpäin istumasta ja maasta seisomaan noustessa, muttei kuitenkaan tule eteenpäin. Luulen, että korjaantuu, kunhan saadaan palkka myös taakse.

Metallinoutoa olen ottanut myös vähän sisällä, pääsääntöisesti ote kapulasta ihan ok, joskus sen verran kevyt, että tiputtaa. Täytyy vahvistaa otetta ja harjoitella lisää.

Neven seuraaminen näyttää ihan erilaiselta kuin suurimpien epätoivon hetkien aikaan, se tuntuu nyt löytäneen takapuolensa ja on innokas sitä käyttämään.

Hildan sisätreeneissä on jatkettu noudon alkeita, alaleuan painamista kädelle, kurretempun alkeita ja seuraamista. Noudon alkeissa en vielä vaikeuttanut kriteeriä, edelleen palkka tulee pelkästä kapulan tökkäämisestä tai suussa käyttämisestä. Alaleuan painaminen kädelle vähän pitemmäksikin aikaa ei tunnu olevan Hildalle ongelma, se hiffasi tosi nopeasti naksuttelemalla, mitä siltä haluan. Leukaa tosin ei voi painaa mun kädelle ennen kuin käsi on nuoltu pari kertaa läpi ;)

Kurretempun alkeissa Hildalla oli vähän haasteita tasapainon kanssa, tässä kohtaa varmaan töpöhäntä näyttelee jonkinlaista osaa. Jatketaan harjoituksia ja katsotaan. Seuraaminen on sisällä aika hyvässä kuosissa, vire on siinä optimaalinen. Täyskäännöksen jälkeiset liikkeen jatkamiset ovat parempia, mutta vielä pitää hioa, että jää lihasmuistiin pyllyn oikea paikka.

Rinin kanssa tehtiin kaukoja pitkällä matkalla, ne meni hyvin. Perusasennoissa ja eteen istumisessa vaikeampia kulmia, eteen istumiseen tarvitsi vähän apua. Sivulletuloista ei ole tarvinnut nyt vähään aikaan enää kovinkaan usein antaa palautetta, mutten vielä usko, että ongelmat on selätetty ;)

***

Perjantai-illaksi meidän treeniporukka varasi pienemmän kentän Haukkuvaaran lämpimästä hallista, siellä oli ohjelmassa ensin tokoa ja sitten agilityä. Ilmoitin mukaan kaikki koirat, niin harvoin pääsee treenaamaan vieraaseen halliin, ja lämpimässä treenaaminenhan on ihan luksusta.

Hilda aloitti seuraamisella, joka levisi vieraassa paikassa ja uusissa häiriöissä kuin jokisen eväät. Katsoin suorituksen videolta eilen, ja seuraaminen näytti videolla vielä pahemmalta kuin miltä se tuntui tehdessä :D Hyvää treeniä, jälkeenpäin ajateltuna mun olisi ollut järkevämpää tehdä tosi helpotettu treeni uudessa paikassa. Ensi kertaa ajatellen siis naksutin mukaan ja paljon namppaa.

Hyppyä tehtiin ensin hyppyyttämällä Hildaa edestakaisin hypyn yli, siinä ei ollut ongelmia, vähän ehkä halukkaampi tulemaan mullepäin. Pian vaihdettiin Ellin tilalle targetti, sinne Hilda hakeutui hyvin, joskin pari kertaa seisahtui jo ennen targetille menoa. Täytyy vielä suunnitella, miten tämän liikkeen kanssa edetään, opetetaanko liimautumaan targetille vai otetaanko etupalkka mun lähtiessä kävelemään koiran viereen.

Luoksetulo oli vauhdiltaan hyvä, eteen istui vinosti, mutta muuten oikein näppärä suoritus.

Hildan ohjaamattoman treenin aikana jatkoin seuraamista, se meni vähän paremmin, Hilda oli ehtinyt ehkä vähän siedättyä häiriöön. Tein molemmat jäävät, joista maahanmeno oli hyvässä muistissa, seisomiseen tarjosi ensin istumista, mutta seisominenkin muistui. Selvästi odottamaan jääminen oli vaikeampaa vieraassa paikassa, tämä täytyy muistaa jatkossa, kun halliin pääsee treenaamaan. Palkkasin muutaman kerran odottamisesta, siitä oli apua. Lopuksi otin luoksetulon uudestaan, se oli tosi vauhdikas ja eteen istuminenkin oli parempi.

Neve oli ihan tulessa hallissa, niin intoa täynnä. Tein sen kanssa seuraamista vähän pitemmän kaavion, ja Neve käytti takapuoltaan ihan mielettömän hyvin ja teki varmaan samalla elämänsä parhaan seuraamisen. Oikealle käännöksessä paikka lähti vähän lipsumaan, sitä täytyy vielä tehotreenata sisällä.

Neven kanssa otin myös hyppynoutoa. Neve lukitsi katseen kapulaan ennen kuin edes ymmärsi, että edessä oli estekin, ja kun heittoni meni vinoon, se sinkaisi suoraan hakemaan pelkän kapulan, hyppy jäi suorittamatta. Pääsinpä palkkaamaan hyvästä noudosta. Otin välissä pelkän hypyn, alkuihmetyksen jälkeen Neve suoriutui hyvin. Tämän jälkeen kaikki noudot tehtiin hypyn kautta, ja Neve teki ne tosi hienosti.

Rinin kanssa tein ensimmäistä kertaa hyppynoutoa metallikapulalla. Rinin ote kapulasta on vähän kevyt, mutta kuitenkin riittävän napakka - se pysyy suussa hypätessä eikä kalise hampaita vasten. Saatiin useampi hyvä toisto metallihyppynoudosta. Rinin kanssa oli myös tarkoitus tehdä seuraamista, mutta se sitten kiireessä kuitenkin jäi, oli aika tiukka aikataulu. Tein ohjattua noutoa kahdella kapulalla, mutta etenin liian nopeasti. Olen kotona lähettänyt merkiltä oikealle tai vasemmalle, nyt sain tyhmyyskohtauksen ja yritin lähettää ensin merkille ja siitä oikealle tai vasemmalle - jossa oli alustan sijaan kapula. Liikaa uusia juttuja kerralla. Rini teki vaatimustason jyrkkään nousuun nähden ihan hyvän treenin, vähän sillä meni merkille lähettämiskäsky sekaisin, se yritti juosta suoraan kapulalle. Kun pari kertaa jouduin kutsumaan sen pois, se näkyi heti epävarmuutena. Tyhmälle ohjaajalle note to self: etene hitaasti.

Agilityssä tehtiin irtoamisharjoituksia hypyillä ja yhdellä putkella, hyppyjen rimat oli 35cm korkeudessa. Aino käytti Riniä esimerkkikoirana, Rinin agit sain videollekin, ne tässä alla:

Rini oli aivan innoissaan päästessään agiliitämään :)

Hildan kanssa jatkettiin heti Rinin perään. Hilda oli elämänsä toista kertaa agilityharkoissa, mutta muisti putken ja hypyt oikein hyvin. Ketjutettiin hiljalleen Hildalle esteitä useampi, ensin tehtiin putki, jonka jälkeisen hypyn takana Aino oli palkkaamassa pallolla. Kun putki ja hyppy sujuivat, lisättiin putken eteen hyppy, sitten toinen, lopulta tehtiin siis jo neljän esteen rataa :D Hildalla oli mielettömästi vauhtia, se vain suhahti ohi. Siitä olisi varmaan odotettavissa melkoinen tykki agilityradoille:




Nevekin pääsi ihan treenin lopuksi tekemään agilityä, mutta sitä ei saatu videolle :( Neve irtosi hyvin ja kuunteli tosi kivasti ohjausta, sekin oli niin onnellinen päästessään agilityesteille. Voihan se olla, että pitää jattilaan hakea itsenäinen treenilupa, niin päästäisiin harjoittelemaan esteitä ja tekemään vähän enemmän osaavien kanssa ratapätkää.

Eilen illalla Neve teki pienet sisätreenit, kun näytin Saijalle, mitä Neven kanssa on viime aikoina puuhasteltu. Kaukot meni kivasti, kertaalleen tosin oma-aloitteisesti söi toiset sivupalkat, pikku possu. Kurretemppua muistuteltiin myös mieleen, pari hyvää toistoa saatiin. Lopuksi vielä metallinouto, ensimmäisellä  kerralla ote oli niin väljä, että kapula tippui lattialle, mutta toisella kerralla tuli käteen asti.