sukellus

sukellus

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Laiska päivittäjä tunnustaa syntinsä

Eipä ole taaskaan blogia päivitetty, voi hyi mua. Treenejä on kuitenkin jatkettu hyvään tahtiin ja edistymistäkin on tapahtunut.

Rini on jatkanut tokotreenejä, ja helmikuun lopussa aloitettiin myös dobon alkeiskurssi. Lisäksi Rini on käynyt muutaman kerran aksailemassa Ainon kanssa, viikko sitten sunnuntaina Aino osallistui Rinin kanssa Jenna Caloanderin agikoulutukseen:



Rini hyppii vielä matalia hyppyjä, koska ei ole mitään järkeä kahden vuoden tauon, steriloinnin, keisarileikkauksen ja mammaloman jälkeen provosoida sitä huonoihin hyppysuorituksiin, kun Rinin hyppytekniikka on lähtökohtaisestikin ollut huono. Kevään aikana nostetaan kuntoa, ja vähitellen rimat nostellaan maksikorkeuksiin, kun se alkaa tuntua hyvältä. Dobosta on varmasti tukea agilityyn, ja ainakin omaan silmään näyttää, että koiran ryhti on muuttunut paremmaksi. Kurssi kestää tämän kuun loppuun saakka, mutta suunnitelmissa oli hankkia dobopallo kotiin, jotta voidaan kotona jatkaa harjoituksia.

Tokossa Rinin kanssa on jatkettu evl:n liikkeiden hiomista. Seuraaminen alkaa olla ihan nättiä, hienosäätöä se vieläkin kaipaa, mutta meillä ei ole kiire mihinkään. Ruutuun on hiljalleen otettu merkkiä mukaan, ja se on sujunut ihan hyvin, Rini kaipaa vielä hieman lisää varmuutta merkiltä ruutuun lähetykseen. Luoksetulon pysäytyksiä olen treenannut hävettävän vähän, täytyy sen suhteen yrittää ryhdistäytyä. Tunnarissa on ollut pientä epävarmuutta, mutta vähitellen suoritukset ovat parantuneet. Ohjatun noudon suhteen on jatkettu oikean ja vasemman erottelua, hiljalleen pitäisi kapuloita ottaa mukaan. Sellaisena epävirallisena tavoitteena olisi saada Rini kisakuntoon loppukesään mennessä, mutta en ota tästä mitään paineita.

Neven kanssa on hiottu tokoa, seuraaminen on edistynyt huimasti, vaikka vielä paikka paikoin vanhoja virheitä tulee esille. Liikkeestä istuminen alkaa olla hallussa, luoksetulon pysäytyksetkin ovat menneet toistaiseksi ihan mukavasti. Ruutu on vielä alkutekijöissään, samoin tunnari. Kaukoissa ollaan päästy siihen, että seison noin metrin päässä koirasta ja ohjaan vaihtoja. Neve on kovin innokas, joten virheitä jonkin verran vielä vaihdoissa tulee, mutta sen tekniikka on pysynyt hyvin ainakin vielä toistaiseksi. Työstämme liikkeitä hiljakseen, kisoja ajatellen on vielä aika paljon tekemistä.

Neve kävi osteopaatilla perjantaina, ja sieltä ei onneksi löytynyt mitään sen isompaa: niskassa oli yksi nikamalukko ja lannerangassa yksi nikama vähän vinossa. Molemmat saatiin korjattua yhdellä käsittelykerralla eikä jatkoihin ainakaan tässä vaiheessa ole tarvetta. Pyysin ihan erityisesti osteopaattia ropeloimaan ristiluun aluetta ja sanomaan, jos siellä tuntuu jotain erityistä, mutta ristiluun seutu oli hyvässä kunnossa ja siellä oli hyvin liikettä. Tämä vahvistaa ennestään ajatuksiani, että Neven takapään ajoittaiset jumiutumiset ovat olleet lihasperäisiä.

Neven kanssa aloitamme rallytokon ensi kuussa, kurssia odotellaan jo innolla. Kävimme Saijan ja Ellin kanssa viime viikolla vähän jo ottamassa esimakua rallyilystä, kun Saijalla oli kyltit, ja näin pikatreenien perusteella laji tuntuisi kyllä kaikin puolin Nevelle varsin sopivalta.

Hilda jatkaa alkuvuotta pääasiassa tokoilun merkeissä. Eilen alkoi bh-kurssi, ja vip-ryhmän treenit jatkuvat normaalisti. Hildan kanssa olen yrittänyt saada treeneihin vähän vaihtelevuutta treenailemalla eri juttuja, ja ääntelyä ollaan yritetty saada ihan minimiin, tavoitteena saada se pois kokonaan. Tänään saatiin treeni, jossa koirasta kuului kerran hyvin vaimea "piih", muuten täysin äänetön treeni. Ääntely on vähentynyt merkittävästi, kun olen puuttunut siihen hyvin järjestelmällisesti niin arjessa kuin treeneissäkin. Olisi varmaan tämäkin käynyt helpommin, kun tähän olisi älynnyt puuttua koiran ollessa pentu, mutta eipä tullut ajatelleeksi, että tästä saisi ongelman aikaiseksi. Toisaalta olen ajatellut, että osa ääntelystä johtuu minustakin - Hilda ei ääntele läheskään niin paljon, jos olen rauhallinen ja rento, pienikin kireys nostaa ääntelymäärän ihan toisiin sfääreihin. Enemmän mulla kuitenkin on tuntu, että ääntely on Hildalle enemmänkin tapa kuin hermoista johtuvaa, en usko, että se muuten pystyisi noin hyvin kasaamaan itsensä.

Maastokausikin avattiin ennätysajassa viime viikolla, Rinin ja Neven kanssa ajettiin ensimmäiset jäljet ja Hilda pääsi hakuilemaan. Rinille ja Nevelle täytyy tehdä vähän vaativampia jälkiä, olen vähän turhan varovainen vaikeuttamaan treenejä. Neve on ryhtynyt hyvin ilmaisemaan keppejä, kun vähän helpotin keppien löytämistä, mutta vähitellen pitäisi sitäkin vaikeuttaa. Rinin kanssa ajattelin keskittyä janatreeneihin, että saataisiin janoihin varmuutta. Hildalla oli hyvin hakuilut muistissa, lähetystilanteen rauhallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kesää varten toiveissa olisi jättää tokoa vähän vähemmälle (sikäli kun pystyy :D) ja keskittyä kesän lajitarjontaan. Rinin ja Neven kanssa suunnitteilla on jälki, Neven kanssa jatketaan rallytokoa mahdollisuuksien mukaan. Rini aksailee Ainon kanssa. Hildalle olisi tavoitteena saada paikka hakuryhmään sekä paimennukseen, paimennusta olisi kiva jatkaa myös Neven kanssa. Tottistakin täytyy treenata, jos mielii pk-kisoja katsella, joten eiköhän kesäillat täyty taas monenlaisista treeneistä, vähän tietysti työvuoroistakin riippuen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti