Sunnuntaitreenit

Tänään on vietetty tehotreenipäivää.

Ensin oli Hildan bh-kurssi, jossa tänään olimme kaupunkikävelyllä. Treffattiin Kolmikulman edessä, käveltiin kirkkopuistoon tekemään häiriöpaikkamakuuharjoituksia, sieltä käveltiin matkakeskukselle. Häiriöpaikkikset meni hyvin, muutama piippaus kuului, mutta vähenivät loppua kohti. Elli kävi ensin häiriöimässä koiran ollessa perusasennossa, Hilda katsoi kyllä, mutta ei tehnyt elettäkään lähteäkseen. Makuun aikana Elli huuteli erilaisia luoksetulokäskyjä ja kutsui koiria nimillä, Hilda pysyi paikallaan ongelmitta. Matkakeskuksella sattui olemaan pari poikaa potkupyörien kanssa, ja pojat ystävällisesti ajelivat pyynnöstä koirien edestä muutamaan kertaan. Hilda piti hienosti kontaktia, ensimmäisellä kerralla vähän katseli ihmeissään, muttei mitään sen kummempaa. Matkakeskuksen ulkopuolella Hilda jäi tolppaan kiinni ja Elli käveli Katlan ja Karkin kanssa ohi pariin otteeseen. Elli kertoi pyllyn nousseen hieman toisella ohituksella, mutta muuten oikein hyvä suoritus. Matkakeskukselta käveltiin takaisin kävelykadulle, jossa jaettiin ilmaiseksi jäätelöä. Hilda oli sivulla lyhyen keskustelun ajan, kaikenkaikkiaan oikein onnistunut kaupunkikävely!

Bh-treeneistä kiirehdittiin Rinin dobokurssin viimeiselle kerralle. Tehtiin temppuja pallon päällä, koirat kiersivät palloa, pääasiassa rääkättiin ohjaajia. Muuten ei tämän päivän treenit tuntuneet kummemmin, mutta olkalihakset ottivat vähän nokkiinsa. Rini oli yhtä innokas dobolainen kuin ennenkin. Syksylle on kuulemma luvassa jatkokurssi, sinne mennään, jos se vaan on meille sopivaan aikaan :)

Ehdin käydä nopsaan kotona syömässä ennen suuntaamista jälkimetsään Ladun majalle. Elli tallasi Rinille ja Nevelle pitkät jäljet, molemmille kuusi keppiä, Rinin jana n. 20m ja Neven ehkä n. 15m. Jälkien vanhetessa otettiin Hildalle pienet hakutreenit.

Tuuli kävi oikealta puolelta ja Hilda sai hajun jo kävellessämme alueelle, joten oli luonnollista lähettää oikealle ensin. Hilda teki lähes suoran piston (kaarteli sen verran, mitä maasto pakotti) ja löysi heti maalimiehen, siitä isot palkat. Vasemmalle puolelle haettiin haju, jouduttiin menemään aika lähelle. Hajun hakemisen jälkeen palattiin keskilinjalle, josta Hilda teki luotisuoran piston suoraan ukolle.

Kun vasemmalta tuli niin hyvin tuulta, päätin ottaa sinne vielä yhden ukon. Sähellystä ilmassa, olin liian hätäinen lähettämään, lisäksi joku koiranulkoiluttaja tuli juuri Ladun majan parkkikselle koiraa haukuttamaan, mistä Hilda otti vähän häiriötä. Jouduttiin hakemaan haju, Hilda taisi nähdäkin maalimiehen. Palattiin keskilinjalle, ja siitä Hilda sinkaisi taas ukolle. Päivän treeneissä erityisen positiivista, että ääntely oli edellisiin treeneihin nähden ihan minimaalista! Ohjaajan muistettava taas olla hätäilemättä.

Sitten jäljelle. Maasto oli vanhaa metsää, paikoitellen kivikkoa ja jäätikköä, maastossa runsaasti vanhoja keppejä, kaatuneita puita, havunneulasia. Neven jälki oli melko tasaisessa maastossa. Neven jana meni muuten hyvin, mutta ihan pari metriä ennen jälkeä alkoi kaartaa oikeaan. Lähetin uudestaan, josta löysi jäljen, yritti lähteä takajäljelle. Pitää seuraaviin treeneihin muistaa taas helpottaa janaa hieman. Alku jäljestä oli kauheaa töhötystä, minkä ohella ensimmäinen keppikin jäi nostamatta. Loput viisi löytyivät ja nousivat ongelmitta. Neve teki tarkkaa työtä, pari kertaa se hukkasi hetkeksi jäljen, mutta palasi heti takaisin etsimään ja nosti jäljen uudelleen. Neve ilmaisi kepit varmasti, vaikka keppikohtia ei ollut helpotettu (viime syksynä tampattiin keppipaikkoja, jotta saataisiin ilmaisut paremmiksi). Työ on siis tuottamassa hyvinkin tulosta! Jana vaan vielä kuntoon, niin jäljen osalta kisoihin voisi mennä ihan huoletta.

Rinin jälkimaasto oli mäkisempää, siellä myös kivikkoa paikoitellen ja paljon vanhoja keppejä, risuja, havuja ja mitä vaan metsässä voi olla. Sinänsä kuitenkin ihan helppokulkuista maastoa. Jana oli ylämäkeen, Rini meni luotisuoraan (kehuin parissa kohtaa), Neven tapaan ihan pari metriä ennen jälkeä kaartoi ensin oikealle, sitten vasemmalle. Liekö tuuli puhaltanut hajua alemmas. Lähetin uudestaan, ja tällä lähetyksellä päästiin jäljelle. Rini lähti varman oloisesti oikeaan suuntaan. Rini ilmaisi mielestäni kaikki kepit, mutta jäljen lopussa mulla oli takin (reikäisessä) taskussa vain kolme keppiä, osa tippui ilmeisesti matkasta. Rini työskenteli innokkaasti ja varmasti, muutamassa kohdassa sekin hairahtui hieman jäljeltä, mutta löysi ongelmitta takaisin. Oli molemmilla oikein hyvän mielen jäljet!

Ladun majalla otin vielä hakualueella esineruututreenin Rinille ja Nevelle. Rini toi kaksi esinettä kahdella pistolla, otti hyvin syvyyttä. Ensimmäisellä lähetyksellä lähti vähän leppoisaan tahtiin ravilla, toiselle lähti laukalla. Innokasta työskentelyä. Nevelle tein näköavuilla yhden esineen noutoa. Esine oli sen verran kaukana, etten alueen reunasta lähettämällä saanut sitä irtoamaan riittävän syvälle, jäi vajaaksi joitakin metrejä. Menin hieman alueen sisään ja lähetin, tällä pistolla löytyi esine. Nevelle ensi kerralla ruutu, johon on reilusti viljelty esineitä, jotta saadaan varmuutta lähtemiseen.

Illalla jatkoin vielä tunnaritreenejä kaikkien kanssa. Olen parina iltana alkanut yhden netistä löytämäni videon innoittamana treenata tunnaria hajuerotteluna. Kaikkien kanssa olen siinä pisteessä, että on oma kapula ja yksi vieras, Rinille lisään ainakin ensi kerralla yhden vieraan kapulan lisää. Harjoituksen kestossa pitää olla tosi tarkka: jos menee yli 1,5 minuutin, alkaa suoritukset huonontua. Hildalle ja Nevelle auttaa kierroksien laskuun, kun ottaa treenin alkuun pelkkää oman kapulan merkkaamista muutaman kerran. Neve vielä hieman arpoo kapuloiden välillä, mutta Hilda on mielestäni päässyt jo aika hyvin jyvälle, mitä siltä halutaan. Harjoitukset jatkuvat.